lauantai 2. marraskuuta 2013

Tokon seuramestaruuskilpailut

Osallistuttiin tänään Halin kanssa sbcak ry:n tokon seuramestaruuskilpailuihin. Hali kilpaili avoimessa luokassa, tuomarina Riikka Pulliainen. Kisat pidettiin Vuokkoset areenalla Ojangossa.

Hali oli  kierroksilla ennen vuoron alkua ja mua jännitti (ja varmaan osin siitäkin syystä Hali oli kierroksilla). Se kyttäili liian lähelle tulevia koiria ja otti herneet nenään, jos joku leikki liian lähellä korkealla energialla. Lisäksi se tuntui saavan korvaansa jotain ja ravisteli vähän väliä päätään, ilmeisesti jonkin sortin sijaistoimintaa tämäkin...? Ei paljon naurattanut siinä vaiheessa kuitenkaan. Eräs kilpailijakin tuli vähän huolestuneen oloisena kyselemään, että sun koira on meidän vieressä paikkamakuussa, että millanen tuo on kehässä... Lohduttelin sitä, että kyllä se työtilanteessa keskittyy tekemään ja jos ei pysyisi paikkamakuussa, niin ei se ainakaan mene muiden koirien luokse. Huh, vähän noloa... :D

Sitten itse suoritukseen:

Paikkamakuu 9 1/2

Paikkamakuut olivat kolmessa ryhmässä, me oltiin viimeisessä joukossa.

Alku meni hyvin, Hali tuntui olevan hyvässä vireessä ja keskittynyt. Piti perusasennon ja kontaktin hyvin alussa ja meni käskystä reippaasti ja hiljaa maahan. Piilossaoloaika tuntui ikuisuudelta. Koira makasi hyvässä asennossa, kun palasin sen luokse piilosta. Perusasentoon nousu oli tosi vino.

Puolikas pistemenetys tästä vinosta perusasennosta ja oli lisäksi jonkin verran nuuskutellut ympärilleen.

Seuraaminen taluttimetta 9

Alkuun seurasi tosi nätisti, mutta puski vähän liian lähelle ekan pysähdyksen jälkeen. Käännös vasempaan oli huonohko (jäi irralliseksi ja jälkeen), eikä täyskäännöskään ollut kovin sulava. Kokonaisuutena kuitenkin ihan hienoa seuraamista.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9

Maahan mentiin ääniefektin kera. Pistemenetys siitä.

Luoksetulo 8

Valui. Loppu oli ihan hyvä, mutta perusasentoon tulo oli kyllä vähän turhan lennokas :) Olin itse vähän jäässä ja tuli hetkellinen blackout sen suhteen, käytänkö Halille lähdössä käskynä tule vai tänne. Kaikkea se jännitys teettää... :D

Tuomarin kommenttina oli, että koira pysähtyi kyllä hyvin, mutta valui sitten eteenpäin. Videolta kun katsoo, niin Hali tuntuu tekevän lukkojarrutustyyppisen pysähdyksen, mutta ei silti pysäytä itseään kokonaan siihen paikkaan vaan valuu eteenpäin.

Seisominen seuraamisen yhteydessä 9

Rupesi aivastelemaan alun seuruuosiossa (pientä sijaistoimintaa...) ja steppasi pysähdyksen jälkeen vähän tassuilla (etenkin takatassuilla kuten videolta näkyy). Muuten ihan kiva.

Noutaminen 8

Meidän murheenkryyni meni suht. hyvin siihen nähden, että kisatilanne on aika paineistava ja palkkaamattomuus rupeaa jo tässä vaiheessa vähän tuntumaan. Hali nytkähti, kun heitin kapulan ja mukelteli sitä takaisin tullessaan. Lisäksi tuli eteen vinosti ja aika kauas ja muklaili kapulaa samalla.

Tuomarin kommenttina, että saisi käsitellä kapulaa kauniimmin ja tulla eteen suorempaan. Olen samaa mieltä. Yritetään.

Kauko-ohjaus 9

Tämä olisi ollut muuten 10, mutta taas iski blackout enkä antanut koiraa jätettäessä odota käskyä (koska yhtäkkiä muistelin ettei saa antaa käskyä koiraa jätettäessä). No, Hali nytkähti ylöspäin mutta asettui onneksi aloilleen. Pistemenetys siis tästä nytkähdyksestä. Muuten oli hyvä. Hassua muuten, että asennonvaihtojen välinen aika tuntui ikuisuudelta, mutta videolta kun katsoo niin eipä siinä kovin monta sekuntia kulu :D

Estehyppy 9

Hyppäsi tosi vinoon esteestä ulos oikealle. Pelkäsin jo ettei se hyppää takaisin vaan tulee esteen ohi, mutta onneksi Hali itse korjasi ja hivuttautui keskemmälle estettä. Eteen tullessa törmäsi kevyesti. Taisi tulla hypetessä myös jokin äännähdys, en muista varmasti.

Kokonaisvaikutelma 10

Tämä lämmitti mieltä, sillä vaikka ei saatu kymppiä yhdestäkään liikkeestä, tuomari totesi ettei teille voi muuta antaa, vaikka tulikin ääniefektejä ja muuta pientä sähläystä aina välillä :) Tuomari tykkäsi tosi paljon Halin iloisuudesta ja energisyydestä ja myös siitä, kuinka mä käsittelen sitä niin rauhallisesti. Lisäksi kommentoi vielä, että toisaalta eipä tuota tarvi kauheasti innostaa tekemäänkään :D Hienoa jos se ulospäin näytti siltä, että mä työskentelen rauhallisesti, koska oikeasti olin jännityksestä kohtalaisen lamaantunut :D

Tuloksena AVO1 177,5 p. koulutustunnus TK2 ja 2. sija. Ensin meidät palkittiin myös yhdistyksen parhaana, koska jonkin sekaannuksen takia lultiin ettei voittajakoirakko kuulunut yhdistykseen, mutta ilmeisesti kuuluivatkin. Eli päästiin yhdistyksen palkintojenjaossa ykköspaikalle, mutta kakkosiahan me siinäkin oikeesti oltiin :D

Itse kun analysoin kisatilannetta, huomaa selkeästi kuinka palkkaamattomuus ja mun jännitys näkyy Halissa. Se siis on aika jännittynyt itsekin, joka näkyy ylivireytenä ja ääniefektejä tuli liikkeiden väleissä ja myös esim. liikkeestä maahanmenossa (jossa ei muuten ole ikinä ennen haukkunut). Toisaalta, on se tuollainen monesti treenatessakin. Hali on Hali :) Tätä olisi kuitenkin hyvä saada jotenkin kuriin, koska ylemmissä luokissa näitä ei enää katsota niin läpi sormien. Mun on myös lähestyttävä tätä palkkaamattomuutta nyt ihan eri tavalla ja saatava omat kisahermot kuriin. Myös tuota Halin lennokkuutta pitää hieman koittaa koulia, esim. sivulletulot on jo aikamoisia hyppyjä :D Oon miettinyt, pitäisikö se opettaa kiertämään takakautta sivulle, koska tollaisista kilometripompuista sakotetaan (toki tuomarista riippuen) ylemmissä luokissa... Seuraavaksi se on sitten pakko mennä voittajaan :D

Remikin pääsi viettämään päivää tutustuen kisatunnelmaan. Alkuun halli jännitti sitä aika paljon ja takapää tärisi kuin haavanlehti. Remi rentoutui kuitenkin päivän kuluessa, mutta jos joku tuli liian lähelle (ellei se sitten ollut joku tuttu koira tai ihana narttu) tai kyttäsi Remiä, se nosti irokeesin pystyyn ja pöhisi. Kaiken kaikkiaan Remi käyttäytyi kuitenkin hyvin. Lopussa tosin harmillisesti yksi uros rupesi kyttäilemään Remiä ja lähestyi uhkaavasti häntä pystyssä (sen omistaja ei kai huomannut tilannetta...?), ja suunnilleen samaan aikaan pari muuta koiraa otti yhteen siinä lähellä, jonka jälkeen Remin oli aika vaikea olla rennosti ja yritti mm. nostaa koipea mun jalkaa vasten... :/

Remikin pääsi leikkimään ja treenaamaan, kun kisat olivat ohitse. Remi toimi aika kivasti, se ei mennyt ylikierroksille ja teki hiljaa koko ajan. Loppuun piti tosin ottaa omat rallit pitkin kehää, kun se tajusi että me lopetetaan eikä Rem selvästi halunnut vielä lopettaa treenaamista ja antaa kiinni :)

Päivän päätteeksi käytiin Sailan kanssa juoksuttamassa koiria maastossa. Kaikki kolme koiraa (Maro, Hali ja Remi) nauttivat vapaaliidosta pellolla. Remi on tosi nopea nykyään, vaikka näyttää siltä ettei se edes juokse täyttä vauhtia, vaan vaivattoman näköisesti hypähtelee eteenpäin. Hali tyllerö jää kiistatta kakkoseksi vaikka kuinka koittaisi painella lujaa (eikä Halikaan mikään hidas ole) :D

Hali on muuten ihan kauhean näköinen tällä hetkellä, kun sillä on tuota turkkia muutenkin vaikka muille jakaa, ja nyt se vielä vaihtaa sitä, joten kuollut karva sojottaa pystyssä joka suuntaan saaden Halin näyttämään ainakin kymmenen kiloa ylipainoiselta... Mun pikku sporttikelpie :D

Kaiken kaikkiaan oli tosi kiva päivä!  (ja sen kruunaa hyvin ansaittu lasillinen punaviiniä :)

Tässä vielä linkki Halin kisavideoon:

Halin seuramestaruuskisat

Niin ja Hurjaa Halloweeniä vaan kaikille!









perjantai 1. marraskuuta 2013

Väliaikatietoja

Yritys nopeaan ja ytimekkääseen treenipäivitykseen:

Paimennus:

Hali The Pikakiituri ei ole vielä oppinut juuri himmailemaan (ennen kuin voimat ovat hiukan ehtyneet. Himmamista on muuten yritetty Halin kanssa opetella pyörälenkeillä, koska pyöränkin kanssa Halin ainoa ajatus on täysiitäysii!). Halin kanssa on treenattu vapaata kuljetusta, ja flänkkäämistä vasemmalle (jota mieluiten tekee) on koitettu estää. Hetkittäin Hali hakee jo ihan kivasti tasapainoa, mutta liiallinen vauhti haittaa tätä kohtalaisesti. Hali on oppinut pitämään parempaa etäisyyttä laumaan, mutta suuntaa vaihdettaessa syöksyy usein liian läheltä lampaita. Paimennettaessa (kuten muissakin lajeissa) Halin kanssa ei voi lähteä "tappelemaan" eli sitä ei väenväkisin yrittämällä saa tekemään yhtään mitään.

Remi on syttynyt kunnolla lampaisiin, tasapainoa haetaan (kesällä isolla laumalla Rem haki tasapainoa tosi kivasti, mutta muutamalla lampaalla se on selkeästi haastavampaa). Remi mieluiten pysäyttäisi laumaa ja haluaa kiertää lauman eteen. Sillä on hyvä lampaiden lukutaito, se ihan selvästi huomaa/tietää mihin suuntaan lampaat ovat seuraavaksi lähdössä. Pojalla on vauhtia hetkittäin aika paljon ja pari kertaa se on saanut lauman hajalle. Remi hakee kyllä karanneet lampaat hyvin takaisin.

Haluaisin päästä molempien kanssa vielä vähintään kerran lampaille ennen talvea.

Toko:

Remin kanssa edistytään hitaasti. Syy on mitä todennäköisimmin kouluttajassa, koska Rem on aika haastava treenattava. Se ei juuri anna virheitä anteeksi ja sillä menee ns. kuppi nurin tosi nopeasti, jos se ei ymmärrä mitä siltä halutaan tai palkka ei tule heti. Sheippaamalla se oppii nopeasti. Mä vaan en itse ole kovin lahjakas siinä lajissa :/ 

Nouto on tällä hetkellä vähän ongelmallinen. Ollaan siis treenattu sitä sheippaamalla ja päästy siihen vaiheeseen, että Rem poimii kapulan ja pitää sitä ehkä pari sekuntia hyvällä otteella. Tästä me ei vaan päästä eteenpäin, koska jos palkkaa ei enää tulekaan parin sekunnin pitelyn jälkeen, se rupeaa muklailemaan kapulaa, heittelemään sitä, ja lopulta yleensä häipyy kapulan kanssa olkkarin matolle ja rupeaa syömään sitä. Ei nyt tehdä tätä ennen kuin saadaan apua viisaammalta taholta...

Perusasento ja kontakti ovat parantuneet, seuraaminen sujuu pari askelta ilman apuja. Liikkeestä maahanmenoa, eteentulemista ja paikallaoloja harjoitellaan. Olen kahden vaiheilla pitäisikö Rem opettaa makaamaan paikkamakuussa pää maassa.

Häiriötreeneissä on käyty melko säännöllisesti. Alkuun Remi on yleensä  kierroksilla, mutta keskittyy lopulta tekemään. Häiriössä Remille ei yleensä kelpaa namit palkaksi, mikä hieman vaikeuttaa treenaamista, koska lelu taas nostattaa kierroksia herkästi liikaa.

Mä muuten tarvisin jotkut jääkiekkoreisisuojat (siis ihan oikeasti), kun tota Remskuliinia leikittää: Mulla on reidet ihan järkyttävillä mustelmilla, kun se syöksyy etutassut ojossa lelunsa kanssa mua päin.

Halin kanssa on treenattu tällä viikolla palkkaamattomuutta ja ihan persiilleenhän se meni. Olin itse kipeä ja ihan kuutamolla treenitilanteessa, joka ei ollut kovin hyvä juttu yhdistettynä palkkamattomuuteen. Kaikenlisäksi satoi vettä ja alkoi olla jo hämärää.

Olin ajatellut, että otan kolme liikettä ja sitten vasta palkka.

Ensin seuraaminen, Hali teki tosi hyvää työtä. Koira oli hieman hämillään, kun palkkaa ei tullutkaan.

No, seuraavaksi liikkeestä maahanmeno. Jouduin ottamaan alun moneen kertaan, koska koira jätätti taakse.

Tämän jälkeen luoksetulo stopilla. Valui pysähdyksessä. Loppu oli hyvä. Palkkasin kevyesti, koska en ollut siihen valumiseen tyytyväinen (ehkä oli hölmöä tässä kohtaa palkata, mutta ajattelin että pakkohan sen palkan on jossain vaiheessa tulla. Äääh ku mä en osaa tätä!). Otettiin uusi yritys (ajattelin että palkkaan heittämällä lelun pysähdyksen jälkeen). Hali juoksi läpi pysähtymättä. Kolmas yritys olikin sitten ihan bueno, ja sai reippaat leikit palkaksi.

Tämän jälkeen otettiin liikkeestä seis. Muuten jees, mutta viereisellä parkkipaikalla oli juuri häiriötä, kun olin kulkemassa Halin ohi sen taakse, jolloin koira kääntyi osin mun perään. Otettiin tämä kohta uusiksi. Palkkasin namilla.

Sitten kaukot. Ei huomautettavaa, oli tosi hienot. Palkkasin namilla koska olin niin tyytyväinen.

Sitten nouto. Alku meni tosi hyvin, mutta Hali lähti tuomaan banaanilla kapulaa ja palautti sen vinoon perusasentoon melkein mun selän taakse. Sitten mä hölmö palkkasin tästä kuitenkin namilla ja otettiin uudestaan. Hali oli ihan hämillään, kierteli kapulan kanssa kahdeksikkoa eikä tuonut mun luokse. Lopulta toi ihan vinoon oikealle puolelle. Voihan... Saatiin lopulta onnistunut suoritus, jonka jälkeen harjoiteltiin pelkkää palautusta. En tiedä mikä muistikatkos sillä tuli, koska ollaan treenattu tosi paljon etenkin palautusta. Kai toi treeniasetelma oli jotenkin niin outo, ettei onnistunut.

Viimeiseksi otettiin hyppy, joka oli muuten ihan jees, mutta tosi lähelle estettä hyppäsi (ei kuitenkaan kolauttanut takaisin hypätessä) ja törmäsi muhun kevyesti takaisin hypätessä.

Nouto otettiin seuraavana pävänä lenkin lomassa uudestaan ja meni tosi hyvin. Palkkasin lelulla. Lisäksi tehtiin teräviä stoppeja.

Kisat on huomenna, eli eipä tässä vaiheessa enää paljon voi. Kerrankin oli tarkoitus hioa liikkeet oikeen vimpan päälle kuntoon ennen kisoja, mutta tällästä sekoilua tää vaan edelleen on :D No, me koitetaan pitää huomenna hauskaa sitten vaan.

Agility:

Ohjatuissa treeneissä käydään maanantaisin, lisäksi vähintään kerran sen lisäksi koitan käydä treenaamassa yksinään.

Ollaan Halin kanssa K1 ryhmässä, eli ykkösluokassa kilpailevat. Mä tykkään tästä ryhmästä, koska se on oikeesti mun tasolle sopiva :D Koira ehkä näiden vuosien jälkeen jo osaisi enemmän. On kuitenkin paljon kivempaa saada onnistuneita suorituksia ja hioa yhtä vaikeampaa kohtaa radalla, kuin se, että ei saada kahtakaan estettä suoritettua oikein. Halin kanssa pääpaino on nyt kontakteissa ja kääntymisessä. Myös sylkkärit ja vippaukset ajattelin ottaa työn alle. Hali oli ilmoitettu kisoihin viime lauantaina, mutta jouduin perumaan ne. Uusi kisayritys viikon kuluttua sunnuntaina kotikisoissa.

Remi tekee joinakin päivinä hyvin, toisinaan taas se kuppi menee nopeammin nurin. Remin kanssa treenataan hyvin lyhyissä pätkissä ylikeittämisen estämiseksi. Remin kanssa pitää harjoitella irtoamista ja muistaa useimmiten heittää palkka maahan tai palkka apuohjaajan kautta, koska se on tosi kiinni mussa. Myös lähdöissä täytyy olla huolellinen, etten päästä sitä ilman lupaa liikkeelle. Oon ajatellut, että opettaisin Remille lähtöasennon niin, että se kiertää takaa mun jalkojen väliin, koska en haluaisi sekoittaa tokon perusasentoa tähän, kun se ei aina kiihtyneessä mielentilassa kunnolla toimi. Remille voisi ruveta opettamaan kontakteja, mutta haluaisin jostakin viisaammalta tasolta apua tähän. Mä kokeilin viimeksi perinteistä "valjaista kiinni ja vedän sen puomin yli", ja Remi oli ihan kauhuissaan. Tein joku neljä toistoa peräjälkeen, ja kyllä se lopulta vähän rentoutui ja leikki aina mielellään alas päästyään, mutta tuntui koiraa kohtaan tosi epäreilulta pistää se tilanteeseen jossa se lamaantuu kauhusta :/ Jos mulla olisi oma piha ja mahdollisuus treenata usein, voisi opettaa sille vaikka juoksukontaktit niin, että puomi on kokonaan maan tasalla. Koen sellaisen kuitenkin aika mahdottomaksi, kun päästään hallille kuitenkin aika harvoin ja useimmiten yksinään. En mä pysty yksin purkamaan ja kasaamaan isoa puomia... Ehkä tehdään nyt jonkin aikaa vaan alastulokontakteja kosketusalustalla tai jotain ja kysellään neuvoa jostakin.

Eilen käytiin Lauran ja aussi Eskon kanssa treenaamassa Liuhton Timon edellisiltaista rataa (jolla Laura oli ollut mukana), jossa tottakai oli aikamoista pyörittelyä. Mulle iski vähän treenimasennus, koska eihän siitä mitään ensin tullut. Loppua kohden kuitenkin meno parani, ja päästiin puolikas rata lähes virheettömästi (kaksi rimaa tuli alas). Remikin pääsi harjoittelemaan mm. vastakäännöksiä ja vippausta.

Kyllä se on tämä oma asenne ja palkkaamisen taito, kun pitäisi saada kuntoon ;) Kyllähän noi koirat kaikkea oppii, kun vaan osaa opettaa...

Tulipa tosi lyhyt ja ytimekäs teksti. Tosin sainpahan hyvin taas vältetyä lisurin tekoa... Nyt mä lähden Uuno kissan kanssa sydäntutkimuksiin ja illalla on ilmaisutreenit hakuporukan kanssa. Eli kattellaan sitä lisuria sitten joskus paremmalla ajalla...