Äksöniviikonloppu

Oltiin lauantaina Tikkurilassa järkätyssä möllitokokokeessa. Huvikseen päätettiin koittaa avointa luokkaa, vaikka ei olla treenattu liikkeitä oikeestaan yhtään kokonaisena saatika sitten kisamaisesti. Seurana oli Saila ja Maro sekä Satu ja Maron veli Demo. Päivä oli hieno ja aurinkoinen. Onneksi, sillä saatiin odotella aika kauan ennen kuin avoin luokka alkoi. Odotellessa käytiin vähän treenailemassa eikä hirveesti usko liikkeiden onnistumiseen siinä vahvistunut. Luoksetulossa oli aika epävarma koska on tehty sitä vaan takaakiertojen kautta. Valui eteenpäin ja tekipä hienon maahanmenonkin :) Nouto vaikutti vähän lupaavammalta, mutta toi kapulaa tosi vinoon eteen. Vire oli kuitenkin hyvä. Vähän jo pelkäsin että vire ehtii hävitä ennenku päästään kehään, mutta hienosti Hali jaksoi odottaa rauhassa vaikka sillä olikin tosi tylsää.

Tuomarointi oli kehän ulkopuolelta seurattuna hetkittäin aika tiukankin oloista, möllikokeessa olisi odottanut lepsumpaa linjaa.

Paikkamakuu 9. Tää jännitti mua aika lailla. Vaikka luotto Haliin ko liikkeessä onkin kasvanut, en oo ikinä makuuttanut sitä kolmea minuuttia. En itse asiassa edes tiennyt että se on kolme min, luulin että se on kaksi kuten alossa :D Oli ollut vähän levoton, makasi lonkalla. Olen kuitenkin tosi tyytyväinen.

Seuraaminen taluttimetta 10. Ei itelläkään tästä oikeestaan huomautettavaa :) Ei puskenut reiteen kiinni ja pysyi käännöksissä kivasti. Intoa oli sopivasti, mutta ei liikaa.

Liikkeestä maahanmeno 10. Oli hieno. Annoin tosin käskyn omaan makuun liian painokkaasti, mutta Hali on välillä lintsannut liikkeessä ja jättänyt kyynärpäät vähän ilmaan.

Luoksetulo 9. Annoin sekä käsimerkin että käskyn ihan reiluuden vuoksi Halia kohtaan. Pysähtyi aika kivasti, mutta ei niin terävästi kuin takaakierroissa.

Seisominen seuraamisen yhteydessä 9. En tiedä mikä laski pisteitä, olisko stepannut. Todennäköisesti.

Noutaminen 8 1/2. Tää oli hauska :) Hali kävi vähän kierroksilla ja nytkähti eteen kun heitin kapulan. Ei kuitenkaan lähtenyt perään ennen käskyä. Itse nouto-osuus oli hieno (tarttui hyvin kiinni ja liikkeessä oli vauhtia), mutta toi vähän vinoon eteen. No sitten. Narttumainen Älynväläys: "Ähäkutti, enpäs irrota!" Hali ei oo ikinä tehnyt sellasta :D Tuijottaa tapitti silmiin ja jouduin antamaan irti käskyn pariin otteeseen ja lopulta aika painokkaasti iRRRti ennenkuin luovutti kapulan. Mua nauratti. Ja niin nauratti liikkeenohjaajaa ja tuomariakin. Hassu kelpie. Perusasentoon tuli hienosti.

Ennen kehää Saila kertoi kuinka Saga oli kerran tehnyt vastaavan tempun ettei kisoissa luovuttanut kapulaa. Saila kertoi, että näki kehän laidalta Halin ilmeestä että se aikoo tehdä saman, mä en tajunnut ollenkaan :D

Kaukot 9. Teki muuten hienosti, mutta oli tehdessä vähän levoton. Vilkuili sivuille, kauempana jyristeli rekka ja se sitä rupesi kuuntelemaan. Pistemenetys tuli siitä, että ennakoi perusasentoon nousemisen. Tätä ei yleensä treenatessa tee.

Estehyppy 9. Tähän oon siinä mielessä tyytyväinen, ettei oo treenattu kuin kerran. Jouduin antamaan tuplakäskyn että sain istumaan, siitä pistemenetys. Pohdiskelinkin kehän laidalla, että pakko tilata tokoeste jostain niin saadaan sitäkin treenattua. Siinä oleellista on myös treenata sitä, että saisi Halin paikkaa esteen takana kauemmaksi ja keskemmälle. Nyt hyppää aina oikeaan reunaan lähes ulos esteestä ja jää tosi lähelle.

Kokonaisvaikutus 9 1/2. Kovasti saatiin kehuja :) Erityisesti tykkäsivät siitä, että koiralla on noin paljon virtaa, mutta silti suorittaa melko rauhallisesti. Myös iloisesta olemuksesta tykättiin. Se onkin kyllä parasta Halin meiningissä, sillä on aina niin kivaa <3

Yhteensä 184,5 p. Palkintoja ei jaettu kisoissa. Paitsi saatiin me (Hali, Maro ja Demo) avainnauhat kiitoksena siitä, että tuotiin niin hienot koirat käymään kokeessa :)

Kokeen jälkeen Hali sai leikkiä Demon kanssa. Oli kiva katsella kun paimenet leikkii (eli kaahaa hulluna ympäri nurmikenttää ja tekee salamannopeita suunnanmuutoksia)

Sunnuntaina tulikin sitten taas todistettua kuinka hulluja koiraharrastajat on, kun suuntasin aamusta kaatosateeseen ja Espooseen agilitykisoihin. Kisat järkkäsi Agility Sport Team ja tuomarina toimi Anne Savioja. Olin ilmoittanut Halin kaikkiin startteihin (yht 3 kpl, minkä tajusin jo ennen kisoja olevan liikaa). Vettä tuli ku Esterin sieltä ja mun vedenpitävät vaatteet (kengät, housut ja takki) oli hetkessä läpimärkiä.

Radat oli aika kivoja. Eka rata oli hyppyrata, jolta yksi rima alas (taisin olla vähän edessä). Meno oli muuten aika jees. Toinen rata oli agilityrata, miltä tuli eka rima alas mutta muuten meni tosi hyvin ja lujaa. Mähän en sitä huomannut ja hetken jo luulin että saatiin nolla. Mutta tulipa vedettyä hyvällä draivilla rata läpi, onneksi en huomannut sitä riman tippumista :) Näiltä radoilta siis 5 vp. ja 4. sija. Kepit meni molemmilla radoilla, mikä olikin meidän päivän tavoite, eli se saavutettiin. No sitten se kolmas rata. Mä jo harkitsin kotiin lähtöä, koska olin itse läpimärkä ja jäässä ja koin aika haastavaksi lämmitellä Halia saati sitten pitää se lämpimänä niissä oloissa. Lisäksi aikataulut olivat tässä vaiheessa jo tunnin myöhässä ja mä olin unohtanut lompakon kotiin enkä pystynyt ostamaan kanttiinista mitään lämmittävää. Ja olipa aamupalakin jäänyt väliin (muutamaa myslilusikallista lukuunottamatta). Alkoi siinä jo olo olla aika kurja. No päätin sitten kuitenkin jäädä ja ei olisi kannattanut. Huomasin jo rataan tutustuessa ettei pää tai kroppa enää pelitä. Parasta oli kun startattiin radalle niin unohdin hupun silmille enkä nähnyt koiraa tai esteitä kunnolla :D Tajusin nykäistä sen vasta puolivälissä rataa päästä että sai vähän näkökenttää :D Urpo mikä urpo. Yllättävän hyvin Hali rataa veti mun sekoilusta huomaamatta, ja koska tällä radalla ei tullut rimoja alas niin pitihän niiden keppien sitten kosahtaa. Se oli kyllä mun vika, sähläsin siinä ite jotain. Kepeiltä tuli kaksi kieltoa (ensin meni toisesta välistä sisään ja kun otettiin alusta oli menossa väärältä puolelta) eli siis 10 vp ja 8. sija. Mutta vautsi että oon tyytyväinen vaikkei nollia tullutkaan. Hali teki hyvin. Uutta ilmoa vetämään! Kyl me se nollakin ehkä joskus saadaan :)

Hieroin Halin tänään illalla, koska se vaikutti aika jäykältä iltapissalla. No olihan tuo aikamoinen päivä. Kylmässä vesisateessa toinen sprinttaa kolme rataa. Ilmotan sen jatkossa maksimissaan kahteen lähtöön. Jos pitäis itte vetää sadan metrin aitoja useampi suoritus aamupäivän aikana niin kyllä sitä aika rikki olisi itsekin. Hali nautti hieronnasta älyttömästi. Jumeja oli ainakin lapojen välissä, vasemmalla puolella rintarangassa lavan takana ja oikeessa takareidessä. 45 minuutin hieronnan jälkeen lihakset tuntui käteen jo paljon paremmalta. Katotaan mikä tilanne on huomenna, meillä olis Liuhtojen treenit. Ei sinne jäykkää koiraa viitti viedä.


 

Eipä tässä ihmeempiä...

Eipä ole mitään ihmeempää kerrottavaa, mutta välttelen kouluhommia (pitäisi kai jotain ruokamyrkytystä selvitellä...) :P

Eilen lenkillä ei ollut tarkoitus treenata, eikä ollut mitään treenivehkeitäkään siis mukana. Hali kuitenkin vaikutti olevan niin kivassa vireessä vesisateesta huolimatta että treenailtiin sitten extempore ja käytin remmiä palkkana. Ei vitsi, kuin upeesti koira teki töitä! :) Otettiin avoimen liikkeitä (hyppyä ja noutoa lukuunottamatta). Olin tosi tosi tyytyväinen tekemiseen. Vitsi ku ehtisi useemmin treenata, tänäänkään ei oo ehditty ku oon ollu koko päivän töissä.

Aamulla sen sijaan ehdittiin aksaamaan. Harjoiteltiin keppejä ja kontakteja, ja etenkin aata joka rupesikin sujumaan. Kelpi selvästi kaivoi muistinsa kätköistä että nii näinhän tää kuului tehdä (kun on sen kanssa ollut viime aikoina ongelmia :) Kepit meni hyvin myös. Yhen kerran meni tokasta välistä sisään, muuten haki hienosti oikean kohdan myös 90 asteen kulmasta ja oikealta puolelta, mikä on Halille paljon vaikeempi puoli.

Oli ihan mielettömän upea aurinkoinen syysaamu ja oli tosi kiva olla puuhaamassa kelpin kanssa. Hyvä alku hyvälle päivälle :) Halikin käyttäytyi oikein mallikkaasti.

Vähemmän mallikkaasti se käyttäytyi tässä pari päivää sitten, kun tuli todettua että aina ei kelpienkään turkki ole maailman helppohoitoisin. Etenkään kun kyseinen kelpi keksi pyöriä sellaisessa kasassa aitoa tavaraa elikä rehellisesti sanottuna p*****a, että olisi ihminenkin pystynyt jäljestämään sitä hajutunnelia pitkin, mistä tämä elävä pökäle oli kulkenut. Voi luoja. Olipa kiva homma pestä koira kahteen kertaan shampoolla ja siihen päälle desinfioida kylppäri ja itsensä. Ja kaiken kruunasi se, että kaverilla on ihan hillitön karvanlähtö niin sitä karvaakin irtosi pesun aikana aika kiitettävästi ja oli hieman viemärit tukossa. Ei paljon naurattanut. Etenkään sen jälkeen, kun tajusin että koira oli käynyt kuivattelemassa itsensä mun puhtaisiin lakanoihin sillä välin, kun pesin kylppäriä, vaikka nimenomaan kielsin menemästä makkariin. Eikä se haju pesuista huolimatta siltikään täysin lähtenyt. Koko kämppä haisi aika tuoreelta, piti vähän suitsukkeita poltella. No onneksi omistaja pääsi tän operaation jälkeen joogaan ja saunaan niin mieli pääsi vähän lepäämään.

Tilasin Haltsulle kolmevuotissyndelahjaksi uuden paikan, joka saapui eilen. Se on maailman rumin, epäkäytännöllisin, ihan liian iso eikä Hali tykännyt siitä :D Loisto-ostos siis. No onneksi tänään tuo tuntuu jo kelpuuttaneen paikan ja ainakin Lukkis tykkää siitä. Muut kissat tykkäävät enemmän pahvilaatikosta, joka tuli paikan mukana. Tohon mahtuisi tosin nukkumaan ainakin 20 Lukkista. Ehkä mun pitää hommata uus koira, kyllä tohon kaksi kelpietä mahtuisi vierekkäin pötköttelemään ;) No ei kait, en oo hommaamassa. Tässä yhessäkin on vielä ihan riittävästi puuhaa.

Toko, agilityä ja kelpimäisiä juttuja

Ollaan ryhdistäydytty tokoilun saralla ja treenattu aika ahkerasti. Monikin asia tuntuu edistyneen. Oon ollut tarkka palkkaamisessa ja ollut vaativampi, ja kappas; sehän osaa! :)

Ruutu

Uusi lähestymistapa ruudun treenaamiseen on tuottanut tulosta ihan muutaman harjoittelukerran jälkeen. Mä totuin terrierin kanssa enemmän houkuttelutyyliin treenata ja sheippaaminen ei oo ollu mun juttu, vaikka sitä välillä onkin koitettu käyttää.

Eli kuten aiemmassa tekstissä postasin, on Hali saanut nyt itse miettiä mikä siinä on idea ja mulla on ollut passiivinen rooli. Alkuun Hali oli aivan pihalla ja turhautui nopeasti. Ihmekös tuo, kun aina kerron sille mitä pitää tehdä. Sen reaktiot vaihtelivat ensin turhautumisesta siihen, ettei se tehnyt mitään, jonka jälkeen se alkoi keksiä kaikenlaista sijaistoimintaa.
Välillä pitää tulla pois mukavuusalueelta, että syntyy uutta. Oliskohan ollut toka treenikerta, kun Hali ensin kokeili sitä sun tätä sijaistoimintaa ja palasi sitten mun viereen ja haukkua räksytti useita minuutteja. En reagoinut siihen mitenkään, ja lopulta se juoksi keskelle ruutua sen näköisenä että no kokeillaan nyt sitten tätä. jesss hienoa!

Sen jälkeen se on osannut tarjota ruudun paikkaa itse, ei aina ihan keskeltä, mutta koko ajan nostan vaatimuksia. Äsken treenattiin ja kelpie haki eri etäisyyksiltä lähes keskelle ruutua joka kerta. Taitava keepie :) Otettiin vikaksi ruutu tuttuun tyyliin eli sai juosta sinne valmiiksi laitettuun leluun.

Just kun mä muuten oon päättänyt ruveta sheippaamaan enemmän, mun naksuttimet on kaikki tyynni kadonneet. Jokseenkin tyypillistä. Täytyy vierailla eläinkaupassa alkuviikosta.

Paikkamakuu

Tää on ollut älyn hyvä. Kun oon piilossa, kontakti pysyy Halilla paljon paremmin. Oon lisäksi voinut luottaa jo lähes täysin siihen, ettei se nouse paikalta.

No äsken vähän ahnehdin ja makuutin sitä varmaan lähemmäs kolme minuuttia (ei ollut kelloa mutta suunnilleen). Olin just nousemassa piilosta, kun Hali lähtikin menemään. Hittolainen. Uusi yritys. Lähti melkein heti. Sitten vähän pöhisin sille enemmän ja otettiin kolmas yritys. Nousi istumaan. Jumankauta. Neljäs yritys. Nousi melkein heti, mutta sain karjaistua ärräpään piilosta juuri sillä hetkellä kun se liikahti pystyyn. Sen jälkeen viides yritys, joka onnistui ja vapautin n. 30 sekunnin jälkeen. Äkkiä se siis paineistuu jos joku menee pieleen.

Nouto

On tehty nyt lähinnä kapula suussa takaakierrolla. Lähtiessä kiertämään se saattaa mukeltaa kapulaa, mutta kun lähtee kohti ei mukella yhtään. Vapautan sen yleensä leluun. Lisäksi on tehty niin että jätän kapulan Halin ja mun väliin ja annan hae käskyn. Aluksi mukelsi tässä jonkin verran. Nyt ei enää mukella ja tosi positiivista on se, että tarttuu kapulaan ihan mielettömän nätisti. Sisällä on tehty pitoharjoituksia ja kapulan eteentuomista ruokapalkalla. Sisätiloissa on myös harjoiteltu metallia. Se on Halin mielestä ällöttävää.

Seuruu

On taas vaihteeksi imutettu ja tehty ympyrää myötä- ja vastapäivään. Lisäksi on tehty takapalkalla niin, että vapautan heti onnistuneen alun jälkeen taakse leluun. Tässä onnistunut tarkoittaa siis sitä, että lähdetään liikkeelle rauhassa ja suoraan, eikä niin että kelpie puskee heti kiinni reiteen ja koittaa pyrkiä eteenpäin kuin pikajuna :)

Luoksetulo stopilla

Takaakierron kautta ja palkkaus pallolla. Pysähtyy hyvin. Alkaa tosin helposti ennakoimaan. Tänään tehtiinkin aika monta läpijuoksua jalkojen välistä kiinni palkkaanilman stoppeja.

Juuri muuta ei olla nyt treenattu. Jääviä ja hyppyä pitää treenata ensi viikolla. Nii ja kaukoja. Kaukoja tosin on tehty sisätiloissa. Sisällä homma menee niin, että tekee Halimaisissa rajoissa tarkkaa ja steppaamatonta työtä mikäli annan käskyt suullisesti. Jos otan käsimerkkejä mukaan, se rupeaa sähläämään enemmän. Mitähän tälle pitäisi tehdä? Myöhemmin täysillä matkoilla on kuitenkin varmasti pakko antaa käsimerkkejä, koska matka on jo niin pitkä että pelkkä ääni tuskin riittää.

Sitten agilityn pariin.

Käytiin niiden viime maanantaisten epätoivotreenien jälkeen vetämässä samaa rataa heti tiistai aamuna. Kappas kun sujui heti paljon paremmin, kun ei ollut ketään näkemässä :D Mutta tällöinkin kyllä huomasi sen, ettei ton kuumakallen pää kestä kuin ihan lyhyitä treenipätkiä.  perjantaina oli tarkoitus mennä treenaamaan kontakteja, mutta muistin (onneksi) että oli pakko ajaa katsastukseen rekisteröimään auton paperit mun nimiin. Noh, tulihan sitä muutaman katsastusaseman kautta ajeltua koulusta kotiin. Ensimmäinen paikka oli lopettanut. Toinen paikka ei tehnyt reksiteröintejä. Vasta kolmannella tärppäsi ja siinä vaiheessa ei enää ollut toivoa ehtiä treenaamaan. Käytiin sitten vaan metsälenkillä. Saatiin joltain cairnterrierin ulkoiluttajalta palautetta että onpas sulla hienosti koulutettu koira. Mä niin tykkään siitä että tästä pissiksestä on tullut aikuinen :) Rupee vaan taas pentukuume pikkuhiljaa nousemaan. Mutta ääh, meillä on vielä nii paljon Halin kanssa tekemistä, ettei viel oo pennelin aika.

Pennusta puheenollen, Hali on saanut uuden bestiksen. Halihan ei kovin monen koiran kanssa leiki, mutta Katan nelikuisen pikku Laikku noutajamixin kanssa se tykkää riehua. Mä en aluksi edes ihan luottanut Haliin, miten se toimii pennun kanssa, mutta tosi hyvin on mennyt.

Mutta juus siihen aksaan vielä. Lauantaina oli Jaun seuramestikset mihin mun piti mennä töihin keräämään puuttuvia työpisteitä talvikautta varten. Otin Halin mukaan. Luulin ensin että siellä on kaikki luokat (1-3) erikseen, mutta eihän siellä ollutkaan ku möllit, kisaavat ja veteraanit. Mölleihin en saanut sitä ilmottaa, koska ollaan kerran startattu virallisissa kisoissa. Että siellä me sitten kisattiin samassa sarjassa Suomen huippujen kanssa. Haha :D Oli nopea ja kaoottinen rata. Eli eihän siitä juuri mitään tullut. Paitsi muutama ok pätkä. Mutta tulipa taas hämmentyneitä kommentteja, että "kyllä se on nopee. Oon kuullutkin että se on mutta huhhuh". Juu ohan se. Ei vaan pelkkä nopeus riitä jos sitä ei saa ohjattua oikeaan suuntaan :P Ei tää aksa oo kyllä nii mun juttu vaikka se hauskaa onkin, koska mä oon kuuluisa siitä etten voi keskittyä ku yhteen asiaan kerralla ja agility puolestaan on kuuluisa siitä, että siinä pitää keskittyä aika moneen asiaan yhtäaikaa.

Virallisten kisojen jälkeen oli leikkimielinen knock out kilpailu, joka olikin sitten enemmän Halin juttu, koska siinä oli pointtina mennä lujaa! ja suht. suoraa rataa. Eli kaksi koiraa starttasi yhtaikaa vierekkäisillä radoilla, jotka oli peilikuvat toistensa kanssa. Nopeampi (ja toki virheettömämpi) suoritus vei jatkoon. Hali voitti monta erää, kunnes tiputti ekan riman erässä just ennen finaalia. Kisattiin tällä radalla voittajakoirakkoa vastaan (Onnea Tainalle ja Mistylle!) ja Hali oli hiukka nopeempi joten harmi sitä ekaa rimaa. Se tuli alas varmaan osittain siitä syystä, että Halia pidettiin lähdössä kiinni, koska se ei enää niissä kunnolla pysynyt, ja tää varmaan vähän hämäsi sitä. Mutta kivaa oli! :)

Tykkään mun kelpiestä koko ajan enemmän <3

10.9. rata jolla ohjaaja (taas kerran) sähelsi omiaan...

Tässä vielä tää päivän rata. Tokalla esteellä piti tehdä vastakäännös, että sai Halin kääntymään kohti putkea, muuten se oli sekunnin murto-osassa Aalla. Nelosesteellä ennakoiva valssi suhinalla, kääntyi ihan hyvin. Putkesta ulostulo puomille oli nopeille koirille aika vaarallinen kulma, mutta sain onneksi ohjattua Halin sille turvallisesti. Osa tuli lennolla nimittäin puomin ylösnousulta alas. Puomin jälkeen tein vippauksen seiskalle, joka onnistui ekalla kerralla ihan jees, mutta kun sitä hiottiin niin ei siitä enää mitään tullut. Kympin takaakierron mä ohjasin taas lennokkailla käsillä ja koira tuli esteen ali (eipä ole sellaista aikoihin sattunut). Uusintayrityksellä saatiin ok pätkä aina keppien jälkeiselle 14. esteelle, tälle takaakierrolle piti ohjata valssilla. No siitä eteenpäin Hali olikin sitä mieltä ettei tee enää muuta kuin takaakiertoja, enkä saanut sitä ohjattua suoraan 15. esteelle, vaan Hali veti sen joka kerta takakautta. Tässä vaiheessa homma rupesi menemään tosi sekoiluksi. No lopulta saatiin se kohta onnistumaan, ja seuraava ongelma olikin sitten 16. ja 17. välillä että olin ajoissa ohjaamassa. Kun se onnistui jotenkuten (niistolla), olikin ongelma ehtiä valssaamaan ajoissa ja oikeaan kohtaan esteelle 18. että sai koiran kohti putkea eikä aalle. Kun tää onnistui, 19. putkesta 20. putkeen ja aalle meni ongelmitta, mutta aan kontaktiongelma taas tyssäytti matkan. Tässä vaiheessa rupesikin jo aika loppumaan, ja loppupätkä oli ihan plaah. Saatiin kerran onnistumaan väli aalta 24. esteelle, jonka jälkeen ei enää ehditty enempää. Tai eihän tästä olisi pitkä matka enää loppuun asti ollut, mutta mun linjaukset nyt kun oli koko ajan mitä oli, niin en ohjannut oikein kohti keppejä vaan jonnekin ihan muualle, eikä ollut aikaa enää yrittää.

Näin taidokkaasti siis sähellettiin. Tai sähelsin. Huoh.

Ahdistusketutus

Äääh ku kökkö olo.

Oltiin äsken agitreeneissä Toivolan Jannen ohjauksessa. Alku oli mun mielestä lupaava, itellä oli hyvä fiilis ja koira oli rauhallinen. No mutta. Treenien alku kesti ja kesti, oltiin paikalla jo viiden jälkeen ja treenit alkoivatkin vasta kuudelta, jolloin päästiin rakentamaan rataa. Siihen ja rataan tutstumiseen meni melkein tunti. Olisi pitänyt viedä Hali autoon, mutta sen sijaan makuutin sitä levossa tämän ajan (tyhmä mikä tyhmä veto). Hali oli ihan älyttömän kärsivällinen ja käyttäytyi pitkään tosi nätisti, mutta kun homma kesti niin pikkuhiljaa se muuttui levottomaksi eikä enää pysynyt aloillaan. Harmittaa tosi paljon, kun jäi palkkaamatta se, että koira käyttäytyi niin kärsivällisesti ja nätisti pitkään :(

Radassa tuli jotain hienojakin pätkiä, mutta enimmäkseen mä en pysynyt ohjauksessa mukana ja ajoitukset oli päin peetä ja rimoja tuli alas. Eikä se ratakaan mun mielessä pysynyt.Saatiinkin sitten sellaista palautetta, että koiraa kohtaan epäreilua kun ohjaaja ei tiedä mitä tekee. No en tiedä en, kun ollaan kerran startattu virallisissa kisoissa, tää on mun eka agilitykoira eikä mun osaaminen todellakaan oo kolmosluokan tasoa mitä nää radat taas on. On sellanen olo että ollaan ihan väärässä ryhmässä tai oikeestaan kokonaan väärässä lajissa, mä en oikeesti osaa ja ei tietenkään oo Halia kohtaan reilua tollanen persohjaus.

Toinen juttu on se, että Halille ei sovi tollanen treenaus, että vedetään 20 minuuttia putkeen. Sen kanssa pitäisi tehdä viiden minuutin pätkissä, ja pitää taukoa, koska se vetää niin sata lasissa. Sitten se väsyy ja päällä on kauhea stressireaktio, eikä siinä vaiheessa ole enää pelkästään ohjaajan vika ettei suju, koira rupeaa räiskymään omiaan ja kepeillä tulee virheitä yms.

Meidän pitäisi oikeesti tehdä ratoja joita kumpikin osaa, kyllä niitä voi sitten pikkuhiljaa vaikeuttaa. Nyt tää on oikeesti tällasta että pitäisi osata Mozartia soittaa ku Ukko Nooa hädin tuskin menee.

Ääh mitä paskomista, mutta on nyt niin urpo olo.

Aalla meillä on ongelmia, koska Hali ei selkeästi tiedä mitä sen pitäisi alastulossa tehdä. Jännä juttu, koska se osaa kontaktit keinulla ja puomilla, mutta aalla se joko jää himmaamaan esteen harjalle tai sitten se juoksee esteen läpi. Täytyy treenata tätä  kosketusalustalla.

Kepit on edistyneet hurjasti. Ennen treenien alkua Hali haki itse oikean välin vaikeistakin kulmista, myös kovassa vauhdissa putken kautta.

Eilen tokoiltiin Sailan ja Maron kanssa, ja saatiin tosi hyviä vinkkejä. Aloitettiin mm. avoimen hypyn harjoittelu ja tehtiin noutoharkkoja. Ei se mukellus olekaan ehkä niin paha kuin mitä oon kuvitellut. Ruutua treenattiin myös. Otetaan siihen nyt sellainen lähestymistap,a että kelpie saa itse ruveta hoksaamaan oikean paikan hakua. Eli kun se itse hakeutuu keskelle ja ottaa kontaktin muhun niin palkkaan siitä. Nyt usein palkkaan, kun koira sattuu liikkumaan oikeaan kohtaan eli tavallaan aina kerron sille että nyt on oikea paikka. Eli tästä eteenpäin treenataan niin, että Hali itse aktiivisesti tarjoaa mulle oikeaa paikkaa. Koitettiin tätä uudestaan eilen illalla, jolloin homma ei sujunut ollenkaan vaan Hali oli ihan pihalla, vaikka päivällä se mun mielestä jo alkoi hiffaamaan. En tiedä. Otetaan ehkä siihen kosketusalusta käyttöön.

Hali käyttäytyi ihan mahtavasti, vaikka Maro treenasi vieressä. Se pysyi kiltisti levossa ja oli rauhallinen :) Ihan mahtavaa.

Mä en tiedä, miksi omia käyttäytymismalleja on niin pirun vaikea muuttaa. Edelleen mä ylipalkkaan, enkä myöskään vaadi Halilta tarpeeksi. Pitää ruveta oikeesti tätä nyt tietoisesti ajattelemaan, että edistystäkin saataisiin joskus aikaan.

Että sellasta tällä kertaa.

Ainii meinasi unohtua...

Niin mun ihanainen täytti viime torstaina kolme vuotta! Niin se vaan aika rientää. Hali on alkanut selkeästi nyt aikuistumaan, ja siihen voi luottaa monessa tilanteessa eri lailla kuin ennen.

Synttäritytön kunniaksi koko Helsinki ilotulitti :)

Kasvattaja Mia Satamolle suuri kiitos tästä pienestä pyörremyrskystä, jonka kanssa ei aika ehdi tylsäksi käymään <3

Reeniä reeniä

Noniih vähän päivitystä.

On yritetty käydä aksaamassa aina kun aika antaa periksi (eli ei kovin usein, mutta edes joitain kertoja). Tekemisen ja yhteistyön meininki on jo paremmalla mallilla kuin kesätauon jälkeen. Toivolan Jannen vetämissä treeneissä oltiin maanantaina, saatiin kommenttia että onhan teissä potentiaalia, ettei olisi edellisellä kerralla ihan uskonut :D

Tehtiin rytmitykseltä vaikeahkoa radanpätkää, jossa oli osia sm-leirin radasta eli ei mikään ihan iisipiisi ollut. Treeni oli ihan mahtava temponmuutosten kannalta, koska siinä oli pätkiä joissa piti mennä LUJAA ja sitten seuraavassa hetkessä rauhoittaa meno ja veivailla pikkukiemuroita. Tää oli oikeesti tosi vaikeeta, mun suurin ongelma kun on se, että lähen Halin kiihkoon mukaan ja kohellan samaa tahtia koiran perässä. Nyt keskitytään mun rauhallisuuteen ja himmailuun sekä käännöksiin. Otetaan taas suhinaa enemmän mukaan, koska se kyllä toimii Halilla.

Perjantaina käytiin treenaamassa kahdestaan. Otettiin tällä kertaa enemmän vauhtisuoraa, mutta myös muutamia jaakotuksia ja takaakiertoja että saatiin niitä himmailuja mukaan ja harjoiteltiin keppeihin menoa kovasta vauhdista. Luulen että kelpillä syttyi joku lamppu päässä tämän suhteen. Yleensä se vaan kohaltaa jostakin välistä sisään, mutta nyt selkeästi sillä heräsi ajatus, että himmaa sen verran että ehtii katsoa mistä kepit alkaa.

Kontakteja olisi ollut kiva treenailla, mutta sateli vettä enkä viitsinyt laittaa koiraa märille kontakteille.

Oon koittanut olla Halin kanssa nyt aika mustavalkoinen agitreeneissä ja vaatia siltä rauhallista käytöstä. Tää onkin kai jo hieman teettänyt tulosta, sillä eräs vanha mies tuli kommentoimaan mulle perjantaina, että sulla on ihan mielettömän hyvin koulutettu kelpie :) Tuli hyvä mieli, mutta sinänsä kyllä naurattikin, koska jos kentät olisi olleet täynnä jengiä ja koiria kiitämässä radoilla, niin tuskin se olisi ihan niin mallikkaasti käyttäytynyt.

Agikisat tiedossa parin viikon päästä, täytyy koittaa tehotreenailla ennen sitä. Voisin vaikka skippailla aamuluentoja ja ajella treenaamaan aamuisin.

Tokoilua on nyt myös koitettu tehostaa, ja on aloitettu avoimen liikkeiden harjoittelu ihan kunnolla. Paikkamakuu piilossa on edistynyt kivasti. Hali pitää aika hienoa kontaktia, kun meen pois näkyvistä. Sistiloissa on ruvettu treenaamaan paikkamakuuta ja -istumista niin, että heittelen Halin ympärille leluja, luita yms ja palkkaan sitä kontaktin pysymisestä. Seuruun kanssa oon vähän ulalla, se on niin tiivis että ei enää näytä kovin hyvältä. Varmaan täytyy tehdä namilla seuraamista ja ympyrää molempiin suuntiin, jospa se siitä vähän suoristuisi. Nouto edistyy myös, mutta edelleen tehdään paljon vauhtinoutoja ja pitoharjoituksia erikseen. Viimeksi testasin niin, että jätin kapulan Halin ja mun väliin, ja annoin sillä hae käskyn. Hienosti se sen kiidätti mun eteen, mutta ihan kamalaa mukellusta heti esiintyi. Aargh. Mulla on ihan toivoton olo. Se vaan pureskelee sitä vaikka kuin treenataan :/ Luoksetulon pysähtyminen alkaa olla ihan pro, paitsi että tehdään sitä toistaiseksi vaan takaakierron kautta. Tokoestettä pitäisi käydä lainaamassa niin saataisiin aloitettua hypyn harjoittelu. Maahan-Istu kaukot on muuten jees, mutta välillä haukahtaa maahan heittäytyessään. Halista on muutenkin tullut paljon haukkuherkempi, nuorempana se oli ihanan hiljainen.

Täytyy jotain tokoilmoja katsella kuukauden parin päähän.

BH jää meiltä kyllä tänä vuonna väliin koska ei olla ehditty yhttän treenaamaan. Ainakin seuruuta henkilöryhmään ja paikkamakuuta pitää treenata ennenku mennään yrittämään.

Joku näyttely pitäisi kyllä katsoa niin saataisiin sekin riesa pois päiväjärjestyksestä. Olisi pitänyt mennä heti kesän jälkeen, koska Hali pääsi lihomaan kesän aikana sen verran, että olisi näyttelytuomarikin kelpuuttanut, kun ei koira näytä liian ilmavalta :D