Viikonloppuvieras

Hali sai viikonlopuksi kaverin, kauniin punabrindle seropin Aman. Hali ja Ama ovat olleet kavereita Halin pentuajoista asti. Välillä on tytöillä ollut vähän kärhämää (lähinnä juoksujen aikana), mutta nyt nuo kyllä nauttivat toistensa  seurasta. Lenkillä esittivät polleaa pariskuntaa ja illan söivät vierekkäin luita hyvässä yhteishengessä. Tosi hienoa, oon ollut vähän huolissani tosta Halin omivasta ja mustasukkaisesta asenteesta. Ama reppana on ollut vähä jäykkänä kissoista, mutta on jo rentoutunut niidenkin seurassa, kun on huomannut etteivät ne mitään tee.

On ollut tosi kiire viikko, mutta vähän on ehditty tokoilla. Paikkamakuu on edistynyt tosi kivasti. Sattui vielä viimeksi kunnon häiriö, kun treenattiin metsäntutkimuslaitoksen pihalla sellaiseen kellonaikaan, että ihmiset pääsivät töistä. Eli ohi ramppasi koko ajan porukkaa. Kelpien häntä vispasi ympyrää, mutta pysyi kuitenkin ja piti aika hienoa kontaktiakin. Seuruussa oli taas älyttömästi virtaa ja varsinkin jäävissä tuli vinoa ja tanssivaa liikettä. Hali onneksi kestää toistoja ja päätin, että jatkossa jos tarjoaa alkuun noin levotonta pätkää (siis tavallaan hienoa suoritusta, mutta kun on liian tiivis ja energinen niin se sitten pomppii mun vasemman jalan tahdissa eikä se nyt ihan kympin arvoista suoritusta ole..), niin otetaan sitten alusta koko liike. Kyllä se jo kestää, että siltä vaatii parempaa suoritusta.

Hali on ollut viime aikoina ihan unelmakiltti, on se niin <3 Ainoa kurja puoli on se, että se on keksinyt ruveta yksinollessaan penkomaan laukut ja takit läpi (makupalojen toivossa). Sen verran röyhkeä tämä nuori neiti on, että nyt on tehnyt sitä silloinkin kun mä olen kotona. Eli siis selän takana vaivihkaa rupeaa penkomaan tavaroita, kun luulee etten mä huomaa (jos esim.keskityn kouluhommiin). Se on saanut siitä nyt vähän kurinpalautusta, ja tänään kun palasin koko päivän kestäneeltä sikalareissulta, ei ollut penkonut mitään. Oppia ikä kaikki.

Huomenna mennään metsälenkille ja porukalla aksaamaan.

Agilityepikset purina-areenalla

Käytiin sunnuntaina korkkaamassa kisatunnelmaa Haun järkkäämissä epiksissä purinalla. Halin kanssa otettiin kaksi starttia mölliluokassa. Rata oli aika iisipiisi. Ohjaaja tosin rataantutustuessa opetteli sen väärin, mutta onneksi ei startattu ekana ja ehdin huomata virheeni :D

Koiraan oli koko ajan iso luotto, mutta epäilin että ohjaaja jäätyy radalle. Ohjaaja sai onneksi hermonsa kuriin ja vedettiin hienosti puhdas nollarata, jolla irtosi voitto luokasta :) Hali tykitti 25 sekuntia alle ihanneajan, että ei siinä kauan nokka tuhissut. Toka startti otettiinkin sitten enemmän treenin kannalta, kun eka rata meni niin hyvin.

Halin käyttäytyminen kisapaikalla oli aika jees, muutaman kerran kiihtyi mutta ihan älyttömästi on edistynyt, bonarit siitä :) Sailan Maro bc oli myös mukana kannustamassa, Maron rauhoittumistaitoihin meillä on vielä matkaa. Siellä nuori bc poika lekotteli rennosti pää maassa keskellä hallin hälinää.

Maro ja Hali poseeraa

Huomatkaa voittajan hymy :D

Fyssarilla käytiin viikko sitten, missä ei löytynyt mitään kauhean hälyttävää. Leveä selkälihas ja M. trapezius olivat vasemmalta puolelta jumissa, samoin pieniä jumeja reisissä. Noi vasemman puolen selän ja niskan jumitukset varmaan johtuu pitkälti tosta Halin yliliikkuvasta vasemmasta ranteesta :/ Se myös osaltaan selittää sitä pää pystyssä hyppäämistä. Täytyy seurailla sen kuntoa, että voidaanko me tätä lajia kuinka kauan harrastaa. Kotiharjoitteena on vahvistettu lapojen syviä lihaksia ja tehty taspainoharjoituksia. Halia on hoidettu akupunktiolla ja lämpöterapialla, hierojalle mennään kunhan kiireiltä saa järjestettyä.

Tokoa, akuneuloja ja vähän aksaa

Treenattiin tokoa torstaina kurssikavereiden kanssa.

Ensin paikkaistu. Kaikki ryhmän koirat eivät pysyneet paikoillaan, joten ilmapiiri oli aika levoton. Hali pysyi kyllä hienosti aloillaan, mutta vilkuili hermostuneena mitä muut tekevät. Paineistuu siis liiasta häiriöstä ihan liian helposti. Bonukset toki siitä, että pysyi, mutta harmittaa välillä toi ylivilkkeuden myötä tuleva keskittymiskyvyttömyys. Sitä on vaikea treenata pois. Mutta siis, Hali teki Halimaisesti parhaan suorituksen ja ansaitsi siitä kyllä hyvän palkan.

Sitten tehtiin seuraamista. Alkuun oli kierrokset liian korkeella, ja tuli haukku liikkeen alkuun. Kun alkuinnostus saatiin kuriin, tuli aika hienoa pätkää. Tein ensin muutaman suoran liikkeellelähtöharjoituksen ja vapautin takapalkalle. Sitten harjoiteltiin kestoa. Tämä meni tosi hyvin :) Käännöksetkin oli aika jees.

Viimeisenä tehtiin vähän tekniikkaa, eli pelkkiä käännöksiä paikallaan ja perusasentoja. Hali osaa kyllä mahtavasti peruuttaa seuraamisessa vaikkei olla sitä mitenkään erikseen harjoiteltu.

Sitten myös noutokapulaharkkoja. Lähinnä pitoa ja myös eteentuloja kapula suussa. Tämä on edistynyt hurjasti.

Sen jälkeen tehtiin ruutua. Koitin nyt palkata liikkeestä, eli palkkasin klikkerillä kun liikkui ruutuun (ennen siis kuin käy kiinni leluun). Tehtiin useita toistoja niin, että välillä vein itse lelun, välillä apuohjaaja vei sen niin että Hali näki ja välillä niin että ei nähnyt, ja myös siten että apuohjaaja kävi vaan taputtamassa ruutua. Alkoihan sieltä tulla selkeästi oivallusta kelpieltä.

Viimeisenä luoksetulo kisamaiseen tyyliin. Tuli ensin vähän vinoon. Kehuin vaan vähän äänellä ja otettiin uusi. Tuli hienosti suoraan eteen. hali osaa jo tosi kivasti himmata vauhtiaan niin, ettei törmää.

Mulle kotiläksynä nyt se, etten houkuttele Halia enää niin paljon. Se on mun huono puoli ohjaajana. Totuin siihen irskin kanssa aikoinaan (Niilo, nami!!) :D

Kotona on treenattu kaukoja. Idea on niissäkin jo kelpille valaistunut.

Eilen tökin Halia vähän akupunktioneuloilla. Olipa mahtava saada adhd eläin ihan transsitilaan ja nukahtamaan. Täytyypä tökkiä useammin :D Piti siis vähän harjoitella Halilla, koska illalla kävin akupunkteeraamassa Halin Aatu veljeä. Mahtava oli nähdä veljeä taas pitkästä aikaa. Hassua kun se on ihan äijä, mutta siltikin niin Halimainen, ihan samalaiset ilmeet.

Ainiin ja viime tiistaina oli taas hyppytekniikkatreenit. Nyt todettiin, että enemmän sillä on ongelmia tuon etupäänsä kanssa, pää on korkeella. Mutta parannusta edelliseen oli jo selkeästi tapahtunut. Sarjan ekat hypyt menevät jo paremmin, viimeinen meneekin sitten kengurutyylillä. Lisäksi Halilla on niin kiire, että se ponnistaa jo eteenpäin etupäällään, vaikka takapää ei ole kunnolla laskeutunut. Käytin viimeksi nameja palkkana lelun sijaan. Tästä oli myös apua, sillä namien kanssa keskittyy paremmin kuin lelun kanssa.

Kohta lähdetään hallille treenaamaan agilityä. Illalla Hali menee fyssarille.

Sari Vähäniityn treenit

Treenattiin tiistaina osaavalla opastuksella.

Tehtiin Halin kanssa medikorkeuksilla, joten vauhtia oli vielä normaaliakin enemmän. Ohjaaja oli useimmissa kohdissa auttamattoman myöhässä, mutta silti koira kulki aika kivasti. Naureskeltiin siinä sitten, että ei ole helppoa, kun hommaa ensimmäiseksi autoksi ferrarin. Vähis kuitenkin kannusti, että hän itsekin aloitti nopealla koiralla ja tietää että se on vaikeeta. Mutta että kyllä mä kuulema opin. Koirasta sanottiin taas että huippuhyvä :) Hitto mikä tykki se kyllä olisi jos ohjaaja osaisi ohjata.

Aika tiukkoja ja hienoja käännöksiä tuli suhinan avulla, kun van muisti tehdä sen ajoissa. Ohjaajalla on vaikeuksia valssien kansa. Ympäri pyörähtäessä pyörähtää samalla kaikki järki päästä ja unohtuu rata ja koira ja mitä ylipäätään oli tekemässä. Hauskaa kyllä oli naureskella itelle. Treenien jälkeen tajusin, että taas tuli huudeltua sitä typerää tässä! tässä! joka väliin, vaikka olen opettanut Halille nyt käskyn käsi, jolla ryntää täyttä vauhtia pidemmältäkin matkalta käteen. Enpä sitten tajunnut sitä taaskaan käyttää. Kontakteista meinasi tulla läpi, mutta pysähtyi sitten niille, kun antoi pintakäskyn. Tämä aiheutti sitten sellaisen ilmiön, että Hali jäi keikkumaan A-esteen harjalle sen näköisenä, että pysähdytään tänne sitten.

Mutta oli kyllä niin mahtavat treenit, että sen innoittamana hankin vihdoin sen kisalisenssin. Jaiks! :)

Eilen piti päästä hallille treenaamaan, mutta ei sitten tylsää kyllä päästykään. Tiistaina taas hyppytekniikkaa. Oon muuten varannut sen fyssarin Halille ensi viikolle.

Tänään voisi lähteä aurinkoiselle metsälenkille ja treenata tokoa. Mulla on huomenna lisääntymistieteen lopputentti, joten muuten taitaa kulua ilta repiessä pelihousuja sen kanssa...

Tokotreenejä

Ollaan treenattu tokoa muutamaan otteeseen viikon sisällä häiriössä

Torstaina treenattiin kurssikavereiden kanssa, paikalla oli Saara bc Minin kanssa ja Isa spk Taran kanssa. Treenit oli ihan jees, mutta sujuivat eri tyylillä kuin mitä me on totuttu treenaamaan. Eli kaikki treenasivat omaa juttuaan samaan aikaa. Hali toimi suht kivasti, mutta hetkittäin tuntui että meni liikkeet vähän pieleen, kun joku meni ohi ihan vierestä tai leikki vieressä, kun koitettiin tehdä jotakin tarkkuutta vaativaa liikettä. Esitinkin toivomuksen, että jos ensi kerralla voisi tehdä niin, että ainakin sillon kun Hali tekee, niin muut voisivat katsoa ja kommentoida, siinä kuitenkin oppii eniten. Eli oli vähän sekavat (enpä noita tosin itsekään suunnitellut kovin tarkkaan, tässä se taas nähtiin), mutta ihan kivat treenit, treeniseura ainakin oli mitä parhaimmasta päästä :)

Seuruupätkät oli ihan jees, keskittyi suht kivasti, mutta oli mun mielestä vähän vino. Paikkamakuu oli hieno, keskittyi tosi hyvin \o/ Mutta silloin, kun jätän koiran ja kävelen pois, niin on pakko aina haistella sitä maata. Aaaargh mitä mä teen tälle? Kun mä käännyn Hali rupeaa vasta keskittymään ja pitämään kontaktia. 

Tehtiin myös ruutua, mikä meni tosi kivasti. Ensin vietiin lelupalkka ruutuun ja teki myös ilman lelua hienon ruudun. No minä tästä sain sellaisen käsityksen, etä se on sillä jo selkärangassa mikä osoittautui muutama päivä myöhemmin harhaluuloksi. 

Treenien jälkeen Hali sai leikkiä Minin kanssa. Alkuun piti taas takakireillä, mutta yhteinen sävel löytyi kyllä ja niillä oli hauskaa. Siihen asti, että Mini yritti mun luokse ja lihapullataskulle... :/ Hali syöksyi väliin. On se kyllä pirulainen. No ajoin sitten Halin pois ja silittelin Miniä. Ärsyttävää, kun se koittaa omia mut (ja lihapullat).

Lauantaina treenattiin kahdestaan. Tehtiin mm. noutoa, mikä sujuikin aika kivasti. Pysyy jo hienosti paikoillaan nytkähtämättä kun kapulan heittää, ja juoksee käskystä täysiä kapulalle, johon tarttuu samalla kääntyen takaisin tulosuuntaa kohti. Vapautan sen edelleen vauhtinoudosta leluun. Harjoitellaan eteentuomista erikseen. Pitoharjoituksia teimme myös. Käytän tosi harvoin fyysisiä pakotteita, mutta nyt olen tehnyt niin, että kun Hali koittaa innoissaan tarttua kapulaan ennen käskyä (ja tälläisellä innolla toimiessa sitä mukellusta esiintyy), niin olen tökännyt sitä kevyesti kädellä leuan alle/rintaan. Onkin saatu tuloksia tällä, tarttuu kapulaan hyvällä otteella vasta käskyn saatuaan. Edessä istuminen kapula suussa sujuu aika kivasti, mutta edelleen on vaikeuksia siinä, että jos Hali tuo itse kapulan eteen, se mukeltaa muutamia kertoja ottaessaan kontaktin. Treenausta treenausta siis edelleen... 

Seuraamista on tehty niin, että vapautan lyhyen suoran pätkän jälkeen takapalkalle. Tämä on mun mielestä auttanut siihen, ettei tanssiaskelia enää tule niin paljon. Olen myös tehnyt niin, että jos seuruu alkaa huonosti (aka liian innokkaasti hypellen) niin totean vain että "pöhkö, tehdäänpä uudestaan". Yleensä tämän jälkeen tarjoaa jo paljon hienompaa suoritusta.

Sunnuntaina treenattiin siten Lean ja bc Zeron kanssa. Aloitettiin ruudulla, ja edellisestä kerrasta innostuneena luulin, että se toimisi, mutta ei. Kelpie oli ihan hämillään. Täytyy nyt tehdä paljon viemällä leulua oikeaan paikkaan ja lisäksi pitäisi esim. klikkerillä palkata itse liikkeestä, sillä nyt Hali tarjoaa vain seisomista palkkion saamiseen. Eli siis ryntää jonkin matkaa eteenpäin ja kääntyy katsomaan palkan toivossa. Jos palkkaa ei tule, ryntää taas johonkin ja tarjoaa seisomista. Lapsenkengissä siis tämä liike. No eipä olla sitä paljon treenattukaan, kun mä hävitin jo aikaa sitten meidän ruutumerkit.

Koska treenit alkoivat näin hämmentävästi, se selkeästi vaikutti lopputreeneihin ja Hali on jotenkin pihalla olevan oloinen. Ei siis kovin hienoja suorituksia tullut, tosi epävarmasti teki. Omaa mokaa taisi olla.

Liikkeestä seis oli muuten hyvä, mutta aluksi valui eteenpäin pari askelta. Vapautin tämän jälkeen nopeasta hienosta pysähdyksestä suoraan takapalkalle. Viimeisenä tuli kyllä hieno suoritus koemaiseen tyyliin.

On treenattu liikkeitä lähes pelkästään osissa. Ei siis olla tehty yhtään kisamaisesti. Täytyy ruveta taas pikkuhiljaa ottamaan kisamaisia liikkeitä, ja kunhan kisat on tiedossa, pitää ruveta myös palkkaamisväliä pidentämään. Ajattelin, että tekisin esim kaksi liikettä ja veisin kentän laidalle leikkimään, siitten taas tehdään kaksi liikettä ja reunaan leikkimään jne. Mutta ennen tätä täytyy toki siis tehdä liikkeet kokonaisina ja antaa palkka siitä.

Tehtiin paikkaistuminen, jossa rupesin itse epäröimään, että mitä käytän virittelysananan ja sanonko "odota" vai vain "istu" kun jätän koiran. Tämä oma epävarmuus vaikutti heti herkkään koiraan eikä se pysynyt istumassa vaan lähti joka kerta, kun yritin jättää sen. No lopulta saatiin onnistunut jääminen ja tosi hienoa kontaktia Hali piti. Hienoa :)

Lopuksi ajattelin, että tehdään jokin kiva vauhdikas liike, jonka Hali osaa niin että sille jää itsevarmempi olo. Otettiin luoksetrulo, minkä tekikin aivan mahtavan hyvin. 

Positiivista näissä treeneissä oli se, että kun toinen koirakko teki, Hali odotti kiltisti levossa. On siis todella ollut hyötyä näistä rauhoittumisharkoista agikentällä, sillä ennen Hali ei tosiaan olisi kestänyt, että energinen bc tekee vieressä vauhdikkaita liikkeitä ja leikkii. Tosi hienoa, että kärsivällisyys on kelpiellä kasvanut :)) Tätä on odotettu. Ja työstetty.

Illalla aksatreeneihin. Ajokeli hieman huolestuttaa, mutta ei viitsisi väliinkään jättää.

Ruutuun lähetys

Täysii!

Jee lelu!

Hienosti ruudussa

Liikkeestä seis seuruuosio

Paikkaistu: istun ja tuijotan

Lonkkalausunnosta

Soitin tänään lausunnon antaneelle Annie Limanille. Hänen ensi kommenttinsa Halin lonkista oli kuvia katsellessaan, että nämähän on tosi kauniit! Just. Reisiluun päät on siis kuulema hienot ja kauniisti muotoutuneet, ei nivelrikkomuutoksia havaittavissa. Nordbergin kulma on vähän päälle 100 tavoitellun 105 sijaan, ja se kraniaalireunan väljyys vaikutti myös tulokseen. Eli siis tiivistettynä lonkkamaljat on vähän matalat ja nivelpinnat ei ole täysin yhteensopivat. Eivät kuitenkaan ole siis ollenkaan pahan näköiset, eikä mikään viittaa siihen että niihin välttämättä kehittyisi nivelrikkoa. Kuulema kelpieillä on yleistä tuo lonkkamaljan mataluus.

Tällaista itsekin olin ounastellut, mutta oli kiva saada vahvistus omille epäilyksille.

Eiköhän Hali näillä lonkillaan ihan hyvin pärjäile :)

Hyppytekniikkaa ja takapään hallintaongelmia

Tänään treenatiin ensimmäistä kertaa Halin kanssa kunnolla hyppytekniikkaa. Treenit veti Ulla Kaukonen.

On ollut aiemminkin tiedossa, että Halin hyppytyyli ei kyllä ole paras mahdollinen ja se tuli tänään todistettua. Pää on liian pystyssä ja se ei oikein tiedä mitä pitäisi takajaloilla tehdä. Yleensä se vetää ne alleen hypätessä, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että ylittääkseen esteen sen täytyy hypätä 15-20 senttiä korkeammalle, jotta rima ei tule alas. Hali kun on muutenkin pieni maxi niin tulee jo aika valtavia loikkia, että se kykenee esteet suorittamaan. Rytmityskin oli aluksi mitä sattuu, mutta se parani selkeästi treenien loppua kohden. Olihan tässä kelpielle paljon uutta juttua, joten annetaan sille aikaa keksiä ja kehittyä.

Kouluttaja jo huolestui, ettei koiralla ole kaikki kunnossa ja suositteli fyssarilla käyntiä. Täytyy mennä, onhan se tässä ollut suunnitelmissa. Toisaalta on itsellä sen verran jo näppituntumaa koirien fysiikasta, että itse en siinä ole ihmeempiä jumeja havainnut. Ortopedisissä tutkimuksissakaan ei koskaan ole mitään paljastunut, mutta edellisestä kunnon palpaatiosta on jo muutama kuukausi. Nyt on tietysti aikamoiset hanget, joissa neiti kahlailee, joten ei ihme jos vähän jumittaa. Mutta toisaalta, se on aina hypänyt vähän miten sattuu, eli tuskin  hangilla on asian kanssa tekemistä. Kouluttaja kävi Halin läpi ja testasi tasapainoa, eikä siitä mitään löytynyt. Tasapainokin oli hyvä. Mutta kuulemma se ei hallitse takapäätään. En sitten tiedä, onhan se tuollainen kohelo. Oon aina ajatellut, että Halilla on kyllä kropan hallinta aika jees (kun miettii tasapainoiluja milloin missäkin korkeella ja eri alustoilla ja lisäksi millasiin käännöksiin se kykenee täydessä vauhdissa), mutta ilmeisesti tuon takapään hallinnan kanssa sitten on jotain ongelmia. Rupesi kyllä huolestuttamaan. Kouluttaja kyllä totesi myös, että jotkut koirat hyppäävät noin vaikkei mitään löytyisi. Onhan tuo tuollainen kenguru kenguruiden maasta. Mutta käydään silti siellä fyssarilla. Tekee vaan opiskelijan budjetti kohta stopin (on tehnyt jo) :/

Päätin tänään, että jatkossa Hali saa agihallilla odottaa häkin sijasta paikallaan maaten, se pysyy paljon rauhallisempana silloin. Rupean nyt käyttämään namialustaa sen edessä, niin että se saa keskittyä siihen. Tästä on varmasti hyötyä myös paikallamakuuseen.

Seuraavat hyppytekniikkatreenit on kahden viikon päästä.