sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Jälkimetsällä jalkapuolen ja mölyapinan kanssa

Hali poltti loppuviikosta tassunsa kuumaan grilliin, ja on nyt  tassu paketissa. Hirveästi tuo ei kuitenkaan tunnu menoa hidastavan, ja Halikin pääsi tänään mukaan jälkimetsälle jalka hyvin pakattuna.

Tein Halille 500 m pitkän jäljen, jossa oli aika harvakseltaan nameja. Välipalkaksi laitoin kissanruokaa. Hali oli alkuun vähän pihalla, hyöri ympyrää jäljen alussa. On tehty viime aikoina enemmän esineruutuja, joten se selvästi sekoittaa juttua siihen. Palautin sen itse jäljen alkuun, jonka jälkeen se lähti seuraamaan jälkeä. Mutta millä vauhdilla. Ihan kuin sunnuntaikävelyllä oltaisiin oltu. Nuuskutteli hiljalleen eteenpäin ja katseli maisemia aina välillä. Ilmeisesti se tekee juoksuja, kun on noin muissa maailmoissa. Ensimmäisen kissanruokapalkan kohdalla kelpi kuitenkin terästäytyi: "Ai täältä löytyy kissanruokaa!" Sen jälkeen jäljestämiseen tuli enemmän vauhtia ja asennetta. Kovin tarkasti se ei jäljellä pysynyt, mutta päästiin jälki kuitenkin loppuun ja jokainen välipalkka löytyi. Jatketaan Halin kanssa siis kissanruuan voimin :)

Tein Halille lisäksi muutaman suoran tallotun jäljen, jonne jätin merkatun kepin ja harjoiteltiin niiden nostoa erikseen. Hyvin löytyi kaikki kepit.

Remille talloin noin 300 metrisen jäljen ja nameja jätin vain sinne tänne. Kun lähetin Remin janalta, se jäi ensin pyörimään ympyrää ja haukkui ja yritti kysyä neuvoa. Oli siis vähän pihalla, että mitä on tarkoitus tehdä. Pian Rem sai kuitenkin  vainun ja lähti seuraamaan jälkeä todella tarkasti kuono kiinni maassa hölkäten niin että sain itsekin hölkätä perässä. Jätin välipalkaksi leluja, jotka pentu löysi hienosti. Jäätiin välipalkoille hetkeksi leikkimään. Leikin jälkeen Remi osasi hienosti jatkaa jäljen seuraamista. Loppuun otettiin kahden lelun vauhdikkaat leikit. Vau kuinka tyytyväinen olin penskaan! :) Remi oli itsekin tyytyväisen oloinen itseensä :D Ensi kerralla en laita Remille jäljelle nameja. Kokeillaan toimiiko se ilman niitä, koska se ei niitä kuitenkaan maasta syö.

Remin kanssa on työn alla se, että aidalla ei roikuta räkyttämässä ohikulkeville. Pojasta on tullut sellainen mölyapina että järki menee :/ Jouduin rauhoittamaan Halin perjantaina tassun tutkimista varten, ja Halin ollessa kanveesissa Remikin oli hyvin hiljaista poikaa. Ei haukkunut pihalla yhtään. Ilmeisesti se saa niin paljon Halista tukea (vaikka Hali ei ohikulkijoille haukkuisikaan), että uskaltaa möykätä ja olla mukamas hurjempi kuin oikeasti onkaan.

Koirarannalla on käyty uimassa ja leikkimässä useampana päivänä kuluneella viikolla. Tekee Remille tosi hyvää, että keskitytään puuhaamaan omia, vaikka ympärillä on paljon muita koiria.

Sain yhdeltä asiakkaalta yhteystiedot paikkaan, jossa järjestetään paimennustreenejä. Täytyy yrittää sopia treenit sinne lähiaikoina, koska olisi tosi kiva saada Remi lampaille. Ja Halikin toki, mutta luulen, että paimennusta ruvetaan harrastamaan tosissaan vain Remin kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti