Mitään ihmeempiä ei tässä kuluneen viikon aikana ole tapahtunut. Ei olla Halin kanssa ehditty treenaamaan, kun Mörrin hoito vie aika paljon aikaa. Mörri voi olosuhteisiin nähden hyvin.
Halin kanssa on ehditty lähinnä vaan lenkkeillä pimeässä iltaisin. Viikonloppuna olisi tarkoitus aksailla. Tokoilemaankin olisi kiva päästä, mutta kun ei koskaan ehdi päivänvalossa eikä olla vielä löydetty lähietäisyydeltä kunnon treenikenttää, mihin piipahtaisi nopeasti iltasella. Pientä tekniikkatreeniä on tehty olkkarissa välillä.
Hali on ollut kuluneen viikon aivan ihana <3 Se on ollut tosi kiltti ja hyvin kuulolla. On tämä kyllä niin ihme narttu, ei ikinä voi tietää sen aivotuksia. Mörriin Hali on suhtautunut tosi hienosti, välillä tosin ryntää liian rajusti katsomaan, kun Mörri klenkkailee asunnossa. Silloin on joutunut kieltämään.
Heräsin viime yönä siihen, että Hali tökki mua tassuillaan. Ärähdin sille unenpöpperössä ja käskin painua muualle, Hali perääntyi vähän ja tuli uudestaan tökkimään. Sen jälkeen se steppaili levottomana Mörrin suuntaan. Heräsin katsomaan, ja Mörrillä oli verkkopuku takertunut pahasti alahampaisiin. Ihana viisas Hali tuli herättämään mut, kun huomasi Mörrillä olevan hätä. <3 <3
Mulla alkaa diagnostinen kuvantaminen ensi viikolla ja Hali tulee varmaan mun mukaan joku päivä lonkka- ja kyynärkuviin (mikäli ei ole liian täyttä). Silmät peilataan keväällä, kun mulla on oftalmologia. Tulevaisuudessa on tarkoitus kuvata myös Halin selkä. Polvet sillä on tiettävästi ok, vaikkei niistä virallista lausuntoa olekaan, mutta on se jo muutamat kerrat ollut ortopedin palpoitavana ja kunnossa ovat.
Mä olen nauttinut viime päivät luennoilla istumisesta eläinlääkäripäivillä. Ihanaa, ettei ole tarvinnut muutamaan päivään urpoilla kandiasusteessa sairaalalla, vaan on saanut vain keskittyä kuuntelemaan. Päivillä luennoi kissoille omistautunut kanadalainen eläinlääkäri Susan Little, josta tuli mun uusi idoli. Aivan mahtava luennotsija ja kissaguru! Olisipa luennoilla aina näin kivaa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti