Välttelen tässä tenttiinlukemista, joten pikainen blogipäivitys. Tää eläinlääkärin tutkinto on kyllä yks mielipuolinen keksintö. Tälläkin viikolla on seurattu kolme päivää kuinka kaveri valmistaa makkaraa. Joo-o, pointti on tullut jo selväksi miten se kutteroidaan ja pursotetaan siansuoliin. Ei siinä sinänsä mitään... Tosin melko älytöntä, että aikoinaan kahlattiin parissa viikossa pieneläinten sisätaudit läpi, mutta siihen voidaan käyttää kolme päivää, että tuijotetaan, kun joku valmistaa makkaraa. Ajankäytön priorisointia parhaimmillaan!
Nojuu mut sitten Halin juttuja.
Käytiin tekemässä sunnuntaina jälki. Jälki oli 200 m pitkä ja vanheni vähän vajaa tunnin. Nameja oli joka toisella askeleella ja enimmäkseen maasto oli kosteaa, multaista ja lehtevää. Yksi pätkä oli kallioista ja osin kuivan heinän peittämää. Tein kohtalaisen suoran jäljen, jossa oli yksi 90 asteen kulma ja yhdellä pätkällä vähän mutkittelua.
Hali haki jäljen hienosti janalta ja seurasi sitä tosi tarkkaan. Oli hauskan näköistä, kun kelpie kulki nenä maassa ja käänteli vain takapuoltaan silloin, kun suunta muuttui. Kallioisella kohdalla harhautui muutaman metrin jäljeltä sivuun, mutta palasi pian takaisin jäljelle. Lelupalkaksi olin jättänyt lehmän utarekumin, jota en oo käyttänyt pitkään aikaan treenileluna. Riemu olikin melkoinen, kun Hali löysi yhden suosikkileluistaan jäljen päästä.
Pitää ruveta pidentämään jälkiä. Sitä vaan aina luulee tehneensä pidemmän jäljen kuin mitä se oikeasti sitten onkaan.
Tokoa on tehty pari kertaa kuluneella viikolla.
Ruutu on sujunut nyt paremmin. Oikea paikka alkaa jo hahmottua.
Noudossa luovutus on edelleen ongelmallinen. Treenaillaan sitä. Enemmän ehkä vapautuksia leluun ja luovutusharjoituksia erikseen. Metallinouto on edistynyt paljon. Kun lähetän Halin takaakierrolle metalli suussa, se lähtee tosi vastentahtoisesti ja varovasti, mutta kun tulee esiin takaakierrolta ja lähtee tulemaan kohti, laukkaa jo melko lujaa (mitä ei ennen suostunut tekemään metalli suussa). Oon vapauttanut sen yleensä leluun tässä vaiheessa, että pysyy vauhti hyvänä. Metallin luovutus ei ainakaan toistaiseksi ole ollut ongelma :)
Kaukoissa ongelmana on häiriöherkkyys (riippuen päivästä). Hali on asennonvaihtojen välillä epävarman oloinen, ja sivuille vilkuilua esiintyy paljon. Tänään tehtiin extempore kaukoharkat hölkkälenkin ohessa. Hali teki tosi hyvin, kun ei ollut tavallinen koulutustilanne menossa, vaan pidettiin vaan hauskaa. Eli pitäisi saada tuotua rentoutta myös treenitilanteeseen ettei koiran tarvitsisi vilkuilla huolestuneena ympärille.
Seuraavissa treeneissä voisi ottaa jääviä ja seuraamista, ne on olleet vähällä viime aikoina. Ja se tokoesteen hankkiminen on edelleen vaiheessa. Pitäisi saada aikaiseksi hankkia se.
Tän viikon Hali on ollut taas tosi ihana ja kiltti, ei tietoakaan viime viikon moodeiluista.
Kaksi yötä pennun tuloon, jaiks! :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti