Paimennusta ja muuta pientä

Käytiin viime viikon maanantaina Woollandiasssa Somerolla paimentamassa. Mukana Saila, Senni ja Maro. Kouluttajana toimi Marika.

Rem aloitti pienessä tarhassa. Aluksi poika haukkui ja oli aika pihalla, loppua kohden meno hieman rauhottui. Alku on teinille aina vähän vaikea, koska uudet tilanteet, ympäristö ja vieraat koirat jänskättävät sitä sen verran paljon. Penska oli enimmäkseen niin kiihtynyt, että ei oikein malttanut kuunnella mitään. Mä puolestani sain komean mustelman reiteen, kun sarvipäinen puski iholle. Loppupätkän hölköttelin tarhassa pitämällä tätä iholle pyrkivää lamposta sarvesta kiinni niin vältyttiin lisävaurioilta :D Oli hellepäivä ja shortsit ei siinä mielessä ollut paras mahdollinen vaihtoehto vaatetuksen suhteen...

Toisella kierroksella Rem pääsi isolle laitumelle ison lauman kanssa, jolloin pentu rauhottui työskentelemään paremmin. Kiersi hienolla hakukaarella lauman taakse ilman ihmeempiä apuja, eli on se sillä kyllä veressä :) Melko kivasti Remi haki myös tasapainoa ja piti hyvää etäisyyttä lampaisiin sekä totteli myös käsimerkkejä kivasti. Yhden kerran se kyllästyi mun (turhaan) pomottamiseen ja lähti hölköttelemään porttia kohden asenteella, että sun kanssa en viitsi tehdä enää mitään. Palasi kuitenkin vielä töihin ja saatiin onnistunut lopetus :) Haastavaa tehdä vuorotellen Halin ja Remin kanssa, kun ne vaativat niin erilaisia otteita.

Kaiken kaikkiaan penska oli kyllä hieno ja sai kehuja myös koutsi Marikalta. Etenkin kehuttiin lupaavalta vaikuttavaa lammassilmää ja hyvän etäisyyden pitämistä.

Halin suhteen odotukset eivät olleet kovin korkealla. Ensimmäisellä kierroksella keskityttiin tiukkaan kuriin ja maahanmenon ehdottomuuteen. Mä jännitin etukäteen, että se yrittää purra lampaita, mutta loppujen lopuksi napsimissyöksyt lampaita kohden olivat aika vähissä. Kahjo rupesi kuuntelemaan aika kivasti loppua kohden. Toki se myös väsyi melko nopeasti, koska oli tosi kuuma päivä ja Hali halusi aina välillä varjoon.

Toisella kierroksella mentiin toiseen tarhaan ja tarkoituksena oli estää koiraa kiertämästä laumaa ja harjoitella kuljetusta. Eli minä kuljin aidan viertä lampaiden kanssa ja Hali harjoitteli rauhallista ajoa. Loppua kohden Hali paimensi hetkittäin hiipimällä ja totteli maahankäskyjä jo kohtalaisen hyvin. Olipa mahtavaa nähdä kuinka kaahottaja kykeni työskentelemään. En olisi aiemmin uskonut :) Hauskaa oli myös se, että minäkin sain kehuja siitä, että vasta-alkajaksi olin hyvin tilanteen tasalla ja nopea reagoimaan oikein ja oikea-aikaisesti. Eipä ole agiradalla nähty tälläistä :D Oli kyllä kiva saada Halista palautetta, että siinä on potentiaalia ihan oikeaksi paimeneksi. Näyttölinjan koirissa se on kuitenkin harvinaisempaa.

Nyt mulla vaan on se ongelma, että jatkossa tähän harrastukseen menee ihan tuhottomasti rahaa, kun tekee mieli treenata molempien kelpojen kanssa. Vaikkei Halista saisi ikinä kisaavaa paimenkoiraa, niin tästä lajista on todennäköisesti paljon hyötyä ihan arkitottelevaisuutta ja yhteistyötä ajatellen. Hali on kyllä <3, aina se jaksaa yllättää mitä kaikkea se osaakaan :)

Viimeisen parin viikon aikana ei olla tämän paimennusreissun lisäksi tehty ihmeemmin mitään. On mökkeilty paljon, koska olin pari viikoa lomalla. Koirat tietysti ovat nauttineet mökkeilystä, vapaasta olemisesta ja vesileikeistä. Rem on muuten hassu, kun se tekee tuttavuutta veden kanssa. Se saattaa seisoskella rantavedessä 15-20 minuuttia suht paikoillaan ja tuijottelee vettä, välillä se vähän kokeilee pintaa tassulla ja taas tuijotellaan. Ihana pikku pösilö :D

Luka-kissa hävisi loman alkumetreillä meidän mökkisaareen ja sitä etsittiin ja loukutettiin puolitoista viikkoa ennen kuin saatiin kiinni. Olipa mieletön helpotus saada toinen takaisin. Luka on ollut tosi hellyydenkipeä ja nukkunut mun vieressä hatkareissun jälkeen :) Halin kanssa jäljestettiin kissaa häviämisen jälkeen ja se olikin hetkittäin varmasti sen jäljillä. Kerran se löysi jonkun vieraan kissan. Ei auttanut muu kuin kehua hirveästi kuinka taitavasti löysi kissan, koska sellaista kuitenkin käskettiin etsimään. Oli vain vähän väärä kissa kyseessä :)

Esineruutua tehtiin mökillä kerran. Hali oli taitava :) Irtosi heti takareunaan ja löysi nopeasti esineen, palautus oli myös bueno. Remi taas oli hieman reikäpää, kun koitettiin harjoitella irtoamista. Jouduttiin viemään esine yhdessä kolme kertaa n. 50 metrin päähän ennenkuin penska tajusi lähteä hakemaan sitä. Mutta tajusihan lopulta :) Haudutellaan tätä vähän aikaa, katsotaan kuinka ensi kerralla sujuu.

Remin kanssa on sheippailtu tarkkuusetsintää ja treenejä on vähän ruvettu vaikeuttamaan. Ihan hyvältä näyttää. Halin kanssa on tehty noutokapulan eteentuomisharjoituksia iltaruuan ohessa. Huomasin eilen sellaisen seikan, että jos Hali poimii kapulan makuuasennosta lähtemällä, on kapulaan tarttuminen ja palautus paljon rauhallisempaa kuin jos se lähtee seisaaltaan tai istualtaan. Jatketaan nyt siis näin.

Remmilenkeillä on tapahtunut huomattavaa edistystä ja koirien ohitukset ovat alkaneet myös sujua jo huomattavasti paremmin. Huh helpotusta :)

Hali aloitti juoksut juuri, Remsku hormonihirviö siis lähtee pian hoitoon.

Komea sarvenjälki reidessä :D

Remi paimen :)

Remiä vähän väsytti mökillä, eikä pieni edes huomannut kun Aino 8-v asensi sille korvarenkaat :)

Uskolliset ystävät yhdessä tuumin :)

Vesipedot vauhdissa :)

Remillä ja mulla on tuijotuskisa!

Paimentamassa

Oltiin tänään paimentamassa koirien kanssa. Paikka oli Eurajoen Irjanteella, kouluttajana toimi Jonna Helasmo, jolla on työkoirana koolie.

Aloitettiin Remin kanssa. Koolie oli remmissä harjoituslaitumen vieressä, ja Remi nosti kamalan äläkän koiran nähdessään. Remi taisi olla aika jännittynyt, koska oli uusi paikka ja paljon outoja eläimiä ja hajuja ja lisäksi Remin tukipilari eli Hali jäi autoon, ja sitten yhtäkkiä on naaman edessä vieras, musta uroskoira. Rem lopetti rähinän käskystä, mutta jatkoi tuijottelua ja pörhistelyä ja örinää. Koolie vietiin kauemmaksi, että Rem vähän rentoutuisi. Myöhemmin, kun molemmat koirat olivat paimentaneet, istuskeltiin kouluttajan kanssa tunnin verran nurmikolla juttelemassa ja Remikin oli ihan rennosti kooliepojan vieressä eli ei jäänyt mitään rähinävaihetta päälle.

Ensin Rem seuraili laumaa turvallisesti mun vierestä eikä uskaltanut toimia itsenäisesti, mutta hyvin pian rohkaistui ja irtautui lampaille yksinään. Ja vautsi millaista luontaista kykyä Rem hommaan väläytteli. Se piti hyvän etäisyyden lampaisiin, haki tasapainoa tosi kivasti, sillä on vahva silmänkäyttö (joka kyllä jo oli tiedossa ennestään :D ) ja häntä pysyi alhaalla melkein koko ajan. Ainakin toistaiseksi Rem oli myös hyvin nöyrää poikaa ja totteli hyvin käskyjä (niitä harvoja, joita annettiin). Etenkin toisella kierroksella tauon jälkeen poika näytti hetkittäin ihan oikealta työkoiralta :)

Hali pidettiin ensin liinassa, ja sillä tuntui alkuun olevan enemmän saalis- kuin paimenviettiä. Toinen oli aika paineistunut ja hämillään tilanteesta. Hali yritti muutamia kertoja ryntäyksen kautta napsia lampaita, johon tiukasti puututtiin. Kun liinasta päästettiin irti jonkun ajan kuluttua irti, Hali rauhottui ja toimi paljon paremmin kun sitä ei estetty liikkumasta. Enimmäkseen se haluaa kiertää laumaa, eikä juuri pysy lauman takana. Ohjaaja oli sitä mieltä, että antaa sen nyt purkaa paineita ja kiertää kun siitä tuntuu paremmalta pysyä liikkeessä ja puututaan alussa vain tohon lampaiden napsimiseen. Toiminta oli selkeästi Halilta paineenpurkua eikä mitään todellista aggressiota, ja loppua kohti Hali ei enää juuri koittanut napsia lampaita. Kiertämiseen puututaan sitten jatkossa. Nyt tehtiin pieniä pätkiä niin, että lampaiden kanssa käveltiin aidanviertä, jolloin koira ei päässyt kiertoradalle.

Oli tosi kuuma päivä, ja Hali huonosti kuumuutta sietävänä väsyi melko nopeasti ja haki toisella silmällä lampaita ja toisella varjoa. Mun australialainen kuumuutta inhoava koira :) Kouluttaja sanoi hauskan kommentin, että hän ei ole varma onko koiralla ajatus lampaista ja paimentamisesta, vai haluaako se vain liikkua ja lujaa. No joo, se on Hali :D Täyttä vauhtia tai ei ollenkaan :) Kouluttaja mainitsi, että siitä tulisi varmaan hyvä hakukoira :) Siltähän se muutamien treenien perusteella vaikutti, toivottavasti päästäisiin taas pian hakuilemaan (se kun ei ihan yksinään luonnistu).

Aion käydä Halin kanssa vielä muutamia kertoja katsomassa mihin suuntaan se tästä kehittyy. Ja Remin kanssa ehdottomasti jatketaan, siitä saa upean paimenen vielä :) Kahden viikon päästä, kun palaan lomalta, alkaa paikassa viiden kerran kurssi, johon aion ottaa molempien kanssa osaa.

Tykkäsin kovasti paikasta ja kouluttajan kyvystä lukea koiria. Lisäksi tehtiin koirien (ja lampaiden) ehdoilla ja koiran luonne huomioiden, mikä oli mielestäni hyvä juttu. Kouluttaja videoi otsakameralla treenit, että niitä voi myöhemmin katsella ja analysoida. Täytyy kysäistä saisinko niitä videoita itselle.

Paimennuksen jälkeen suuntasin rokottamaan kaverin vuotiaan varsan kesälaitumelle. Remi pääsi mukaan laitumelle leikkimään westieneidon kanssa (joka juuri oli lopettanut juoksunsa), ja poikahan rakastui :) Hevoset olivat Remistä aluksi aika pelottavia, mutta lakkasi melko pian välittämästä niistä (ei se juuri muuta huomannut kun iiiihanan tyttöterrierin).

Remin kanssa on viime päivinä aloitettu harjoittelemaan tarkkuusetsintää sheippaamalla. Tosi nopeasti pentu tajusi, että palkka tulee siitä, kun käy kolikon eteen makuulle ja koskettaa kolikkoa kuonolla. Jatketaan vielä tämän vahvistamista ja ruvetaan kohta vaikeuttamaan harjoitusta.

Halin kanssa on tehty sisätiloissa noutokapulan pitoharkkoja ja eteentuomista lyhyeltä matkalta. Pyritään pitämään homma tosi rauhallisena ja vire alhaalla.

Jälkimetsällä jalkapuolen ja mölyapinan kanssa

Hali poltti loppuviikosta tassunsa kuumaan grilliin, ja on nyt  tassu paketissa. Hirveästi tuo ei kuitenkaan tunnu menoa hidastavan, ja Halikin pääsi tänään mukaan jälkimetsälle jalka hyvin pakattuna.

Tein Halille 500 m pitkän jäljen, jossa oli aika harvakseltaan nameja. Välipalkaksi laitoin kissanruokaa. Hali oli alkuun vähän pihalla, hyöri ympyrää jäljen alussa. On tehty viime aikoina enemmän esineruutuja, joten se selvästi sekoittaa juttua siihen. Palautin sen itse jäljen alkuun, jonka jälkeen se lähti seuraamaan jälkeä. Mutta millä vauhdilla. Ihan kuin sunnuntaikävelyllä oltaisiin oltu. Nuuskutteli hiljalleen eteenpäin ja katseli maisemia aina välillä. Ilmeisesti se tekee juoksuja, kun on noin muissa maailmoissa. Ensimmäisen kissanruokapalkan kohdalla kelpi kuitenkin terästäytyi: "Ai täältä löytyy kissanruokaa!" Sen jälkeen jäljestämiseen tuli enemmän vauhtia ja asennetta. Kovin tarkasti se ei jäljellä pysynyt, mutta päästiin jälki kuitenkin loppuun ja jokainen välipalkka löytyi. Jatketaan Halin kanssa siis kissanruuan voimin :)

Tein Halille lisäksi muutaman suoran tallotun jäljen, jonne jätin merkatun kepin ja harjoiteltiin niiden nostoa erikseen. Hyvin löytyi kaikki kepit.

Remille talloin noin 300 metrisen jäljen ja nameja jätin vain sinne tänne. Kun lähetin Remin janalta, se jäi ensin pyörimään ympyrää ja haukkui ja yritti kysyä neuvoa. Oli siis vähän pihalla, että mitä on tarkoitus tehdä. Pian Rem sai kuitenkin  vainun ja lähti seuraamaan jälkeä todella tarkasti kuono kiinni maassa hölkäten niin että sain itsekin hölkätä perässä. Jätin välipalkaksi leluja, jotka pentu löysi hienosti. Jäätiin välipalkoille hetkeksi leikkimään. Leikin jälkeen Remi osasi hienosti jatkaa jäljen seuraamista. Loppuun otettiin kahden lelun vauhdikkaat leikit. Vau kuinka tyytyväinen olin penskaan! :) Remi oli itsekin tyytyväisen oloinen itseensä :D Ensi kerralla en laita Remille jäljelle nameja. Kokeillaan toimiiko se ilman niitä, koska se ei niitä kuitenkaan maasta syö.

Remin kanssa on työn alla se, että aidalla ei roikuta räkyttämässä ohikulkeville. Pojasta on tullut sellainen mölyapina että järki menee :/ Jouduin rauhoittamaan Halin perjantaina tassun tutkimista varten, ja Halin ollessa kanveesissa Remikin oli hyvin hiljaista poikaa. Ei haukkunut pihalla yhtään. Ilmeisesti se saa niin paljon Halista tukea (vaikka Hali ei ohikulkijoille haukkuisikaan), että uskaltaa möykätä ja olla mukamas hurjempi kuin oikeasti onkaan.

Koirarannalla on käyty uimassa ja leikkimässä useampana päivänä kuluneella viikolla. Tekee Remille tosi hyvää, että keskitytään puuhaamaan omia, vaikka ympärillä on paljon muita koiria.

Sain yhdeltä asiakkaalta yhteystiedot paikkaan, jossa järjestetään paimennustreenejä. Täytyy yrittää sopia treenit sinne lähiaikoina, koska olisi tosi kiva saada Remi lampaille. Ja Halikin toki, mutta luulen, että paimennusta ruvetaan harrastamaan tosissaan vain Remin kanssa.

Jälkimetsää ja malttiharjoituksia

Kävin sunnuntaina koirien kanssa jälkimetsällä. Talloin ensin esineruudun, mitoiltaan n. 2 x 50 m. Remi aloitti. Vietiin esine yhdessä n. 30 metrin päähän.  Rem juoksi ehkä 15 m ja palasi takaisin. Lähdin sen tueksi pari metriä eteenpäin, jolloin Rem lähti hienosti hakemaan esinettä. Otettiin vielä toinen toisto niin, että vietiin esine taas yhdessä. Haki hienosti, mutta rupesin kehumaan turhan ajoissa, jolloin Rem jätti esineen matkalle. Kolmannella kerrralla jätin Remin kiinni puuhun ja vein esineen n. 40 metrin päähän. Rem irtosi hyvin hakemaan esinettä, mutta haki sitä jonkin aikaa ennen kuin löysi, oli vähän tohottamista eikä tajunnut ensin käyttää nenäänsä. Lopulta penska otti nenän käyttöönsä ja löysi esineen. Palautus oli hieno. Kyllä siitä vielä hyvä tulee :)

Halin esineruutu alkoi niin, että neiti juoksi ruudun ulkopuolelle ja teki numero kakkosen :D Ok, hätä siis yllätti. Palasi etsimään esinettä, mutta oli vähän muissa maailmoissa. Jouduin käskyttämään sitä muutaman kerran, kun tuntui ettei koira oikeen tajunnut mitä ollaan tekemässä. Lopulta löysi esineen, joka oli n. 30 metrin päässä. Palautus oli hyvä. Olin jättänyt toisen esineen ruudun takareunalle 50 metrin päähän. Välissä oli louhittua maata ja kivikkoa  10 metrin matkalla. Hali oli vähän hämillään kivikossa, mutta tajusi lopulta ylittää sen ja löysi esineen takareunasta.

Tein Remille n. 100 metrin jäljen ja jätin jäljelle välipalkoiksi leluja. Laitoin nameja ehkä joka 5-10. askeleelle, koska Rem ei ole kovin kiinnostunut poimimaan nameja ja tuntuu seuraavan jälkeä ilman niitäkin ihan hyvin. No, tällä kertaa penska löysi jäljen kyllä hienosti janalta ja seurasi sitä nätisti n. 10 metrin matkan, jonka jälkeen eksyi ja rupesi tohottamaan ympyrää, kävi pissalla ja kieriskeli mustikanvarvuissa. Palautin sen alkuun, mutta tilanne meni samanlaiseksi sekoiluksi. Ok, päätin lopettaa siihen, paremmin sitten ehkä ensi kerralla.

Ajattelin, että Hali saa tehdä Remin jäljen, että saadaan lelut talteen. Hali seurasi jälkeä  n. 20 metriä, eksyi siltä ja aloitti samankaltaisen sekoilun kuin Rem. Lopputulos oli se, että etsin itse lelut jäljeltä enkä edes löytänyt kaikkia (en tietenkään ollut merkannut koko matkaa). Sinne jäi siis metsään muutama skinneez oravannahka...

Kokeiltiin Halin kanssa vielä sille itselle tehty jälki (pituutta n. 300 metriä, kuusi keppiä matkalla (enismmäistä kertaa kepit mukana)). Hali haki jäljen hienosti janalta ja seurasi sitä ehkä 30 metriä, jonka jälkeen eksyi ja alkoi pyörimään ympyrää. Yhtäkään keppiä ei löydetty. Huoh. Jätettiin kesken.

Oli kuuma päivä, joten ehkä se vaikutti koirien käytökseen ja keskittymiseen, enkä voi tietenkään tietää mitä hajuja siellä niiden päätä oli sekoittamassa. Mutta kyllä v*****i sillä hetkellä, koska olin nähnyt tosi suuren vaivan jälkiä tehdessä jalat verillä risukossa rämpien paarmojen syötävänä hirveessä helteessä. Nyt tää ehkä jo vähän naurattaa, mutta silloin ei todellakaan naurattanut :D

Suunnitelma on nyt kuitenkin se, että Remin kanssa tehdään jatkossa jälki niin, että nameja aika harvalla välillä ja leluja välipalkaksi. Halille olen ajatellut laittaa välipalkaksi namipurkkeja (siitä on tullut niiiin ahne pullasorsa nykyään). Keppejä ei ole juuri vielä käytetty jäljellä, ollaan harjoiteltu kyllä Halin kanssa merkattujen keppien etsimistä lenkkien lomassa. Täytyy nyt yhdistää ne jäljelle. Esineruuduissa työn alla Remin kanssa on irtoaminen ja palautus. Halin kanssa tavoitteena taas on nopeuden lisääminen, nyt etsii vähän hitaanlaisella asenteella.

Malttiharjoituksia on tehty niin, että pistän koirat lepoon ja leikin ja hulluttelen itse leluilla ja kelpot saavat palkkaa rauhallisen aloillaan pysymisestä. On harjoiteltu lisäksi taas sitä, että kutsun toisen koirista luokse nimellä ja toinen jää odottamaan. Etenkin Remin kanssa nämä harjoitukset ovat nyt tärkeitä, koska sillä on kamala tyyli tulla räkyttämään ja pyörimään ympärille kun touhuan Halin kanssa. Hali vanhempana ja viisaampana (hehheh :D ) malttaa jo aika hienosti odottaa, kun leikitän Remiä. Halin ja mun yhteistyö on muuten parantunut huomattavasti, kun olen ollut sitä kohtaan määrätietoisen tiukka, mutta reilu, enkä lähde tappelemaan sen kanssa hankalissa tilanteissa.

Koirien ohituksetkin ovat nyt alkaneet sujua paremmin. On nyt tehty niin, että pidän oman asenteen rentona ja iloisena ja pyritään ohittamaan muut liikkeessä, ei paikoillaan odottaen.

Käytiin tänään Yyterin koirarannalla uimassa ja Remikin ui ensimmäistä kertaa :) Pojalla on hieno uintitekniikka ja se alkoi tänään rentoutua vedessä touhuamiseen ja tuntui nauttivankin jo meninigistä hetkittäin. Tähän asti Rem on nimittäin arastellut vettä aika paljon. Ohessa vähän kuvamateriaalia uintireissusta.

Remi nauttii iiiihan hirveästi :D

Ihanainen Holly :)

Hali on ihan että jeee!

Remskulla meni korvaan vettä

Kylmää ja märkää, tuumaa pikkukelpo :)

Komea rantaleijona

Hali ja Remi leikkii

Tässä 3,5 minuuttia matskua, missä ei tapahdu muuta kuin hampaiden kalisuttelua ja tassulla läimimistä! Hali on toosi innostunut leikkitäti :D Katsokoon ketä kiinnostaa :)

Kesä Porissa

Porilaistuttiin toukokuun puolivälissä. Kiirettä on pitänyt töiden kanssa, joten niin blogi- kuin treenirintamalla on hiljaista. Koirat kulkevat mukana töissä, ja välillä ihmettelen kuinka innoissaan ne aina mukaan lähtevät, vaikka joutuvat välillä viettämään kymmenisen tuntia auton takakontissa/klinikan toimistohuoneessa ilman ihmeempää tekemistä. Välillä kelpot ovat päässeet katselemaan maatiloille eläimiä, mm. lehmiin tekivät tuttavuutta laitumella ja lampaitakin on päästy katsomaan.

Välillä on tokoiltu, mutta aika pienessä mittakaavassa. Remin kanssa on hiottu vanhoja juttuja, teinipojan kanssa on tällä hetkellä vähän vaikea opetella uutta. Halin kanssa on tokossa keskitytty enimmäkseen noutoon ja tunnariin sekä kaukoihin.

Jälkeä ja esineruutua on treenailtu enemmän. Rem vaikuttaa lupaavalta jäljellä, katsotaan mitä siitä kehittyy. Halin esineruudut taas ovat olleet hienoja ottaen huomioon kuinka vähän ollaan niitä treenattu. Remin kanssa harjoitellaan irtoamista, se ei tule siltä luonnostaan.

Agi on tauolla, koska ei ole treenipaikkaa tällä hetkellä.

Vaikka treenirintamalla on hiljaista, arkitokoa on tehostettu. Pyritään käymään joka ilta remmilenkillä harjoittelemassa nätisti kulkemista. Tulosta alkaa jo syntyä ja olen ruvannut nauttimaan remmilenkeistä, kun meno ei ole enää (etenkin Halin osalta) niin kaoottista kiskomista.

Koirien ohitukset ovat edelleen vaikeita, koska Halin kanssa helpoin tapa pitää tilanne rauhallisena on se, että istutaan ja kopitellaan nameja, ja Remillä taas toimii parhaiten se, että mennään vain ohi tekemättä tilanteesta sen ihmeempää numeroa (mikä taas ei alkuunkaan toimi Halin kanssa). Remi on ruvennut viime aikoina tuijottelemaan muita ja pöhisemään karvat pystyssä, tyypillistä epävarman teinin käytöstä. Oma positiivinen asenne ja tuijottelun estäminen on kuitenkin jo vähän auttanut, jatketaan tällä linjalla.

Porissa on ollut tosi hurjia ukkosia, ja Haliparka on ollut aivan paniikissa pahimpien myräköiden aikana. Hankin sille a.d.a.p.t.i.l pannan ja alpratsolaamia (bentsodiatsepiini). Toistaiseksi ei ole vielä jylissyt, nähtäväksi jää toimiiko Alprox Halilla. Testasin sillä tänään lääkettä pienellä annoksella, enkä huomannut sen käytöksessä muuta erilaista kuin että oli tosi kuuliainen lenkillä mutta kuitenkin reipas, leikkivät Remskun kanssa ihan normaalisti. Lenkin  jälkeen se oli ehkä hieman enemmän omissa oloissaan ja vähän läähättelevä (oli tosin hellepäiväkin), sen verran lääke varmaan toimi. Mutta mitään agressioita tms. ei tullut esiin, joka voi olla lääkityksen ikävä sivuoire.

Hali vakiopaikallaan

Rem söpöilee kukkasen kanssa :D

Mun pihalla on kukkaniitty!

Remi saunan edustalla

Remi 9 kk

Iloinen Remi ja ulkoilusta nautiskeleva Viikka

Viikero ja Haltsu

Ollaan Remin kanssa vissiin hieman eri mieltä tästä tykkäämisen määrästä :D

Kelposet

Hali nauttii elämästä :)

Viikka on järkyttynyt, kun siili söi sen ruuat :D

Mun pihalla asuu tälläinen söpöläinen :)

Vaikka mitä

Blogin päivittäminen on viime aikoina  tökkinyt, vaikka aikaa siihen olisi kyllä löytynyt, koska olen lomaillut muutaman kuluneen viikon.

Laitetaan nyt pikaisesti vähän kuulumisia.

Kelpot ja toko/lenkkikaveri bc Zero. "Jokiniemen bad assit" vappuna kiskalla... Ai kuinka niin Remillä on vahva silmänkäyttö? 

TOKO 

Ei olla hirveasti nyt tokoiltu. Välillä on tehty jotakin pientä. Viime perjantaina pidettiin treenit dobberikentällä Sailan ja Maron kanssa. Käveltiin kentälle n. kilometrin matka, ja mulla rupesi pää sauhuamaan matkan aikana. Molemmat kelpit ja etenkin Rem käyttäytyivät aivan sekopäisesti, vaikka ollaan todella hiottu remmikäytöstä viime aikona. Lopulta ilmoitin jättäväni treenit väliin, koska fiilis treenata meni, missä vaiheessa Saila haki multa Remin talutettavaksi. Pitäisi muistaa se, että toinen on kuitenkin ihan kakara vielä, eikä se joka tilanteessa malta käyttäytyä eikä siltä myöskään voi ihan liikoja vaatia. Kun päästiin kentälle, fiilis treenata olikin jo parempi. 

Remi kiihtyi hieman muutaman kerran Maron treenatessa, jolloin poistin sen vajan taakse hetkeksi jäähylle. Muuten molemmat kelpit käyttäytyivät hienosti. Jopa Hali pysyi rauhallisena Maron tehdessä noutoa.

Halin kanssa tehtiin pari lyhyttä paikkamakuuta piilon kanssa yhtaikaa Maron ja sailan kanssa. Ekalla kerralla oli aika levoton, tokalla vaihtoi lonkalle. Alana kuitenkin luottaa siihen, että se pysyy kyllä paikalla. 

Halin kanssa tehtiin myös seuruuta. Eka tehtiin ilman namiapuja (edistää ja puskee kiinni jalkaan), sitten imuttamalla namin kanssa. Intoa työskennellä kyllä löytyy ja Halin asenne on kyllä niin mahtava :)

Kaukot eivät ensin toimineet, jonka jälkeen tehtiin takapalkalla namialustalla. Tilanne meinasi mennä "tappeluksi" koiran kanssa, jolloin Hali heti alkoi kiihtymään ja sekoilemaan (aka yliyrittämään ja haukkumaan). Kun saatiin tilanne rauhoitettua, sujui ihan kivasti. Tämän kanssa täytyy olla tarkka, oma asenne vaikuttaa niin paljon tuohon koiraan.

Remi seurasi imuttamalla, teki vauhtiluoksetuloa jalkojen välistä leluun ja lyhyitä paikkamakuupätkiä ensimmäistä kertaa yhdessä toisen koiran (Maro) kanssa. Lisäksi otettiin tolpan takaakiertoa ja irtoamista leluun. Remi oli taitava. Tykkään ihan hirveästi sen tavasta keskittyä ja funtsia asioita :) Saila totesi, että hyvällä mallilla on pentu ja että on ihan helmi koira :)

HAKU

Joo kyllä, haku! On päästy mukaan hakuryhmään. takana on vasta yhdet treenit. Koska sai treenata vain yhden koiran kanssa, päätin tehdä Halin kanssa. Remin kanssa ehditään kyllä vielä. Hali osoittikin heti mieletöntä viettiä tähänkin hommaan. Tehtiin treenien aikana kaksi kertaa hakuharjoitus. Ensin niin, että Hali näki maalimiehen ja toisella kerralla niin, että maalimies oli piilossa. Täydellä tunteella ja vauhdilla taas mentiin. Koutsi totesi heti, että no tässä on kyllä vietikäs koira (kun oltiin siinä treenien alussa ensin erilaisista vieteistä puhuttu) :D

Aion opettaa ilmaisun rullalla. Pitää hommata rullia ja ruveta harjoittelemaan tätä. 

Mökillä tehtiin molempien koirien kanssa pari hakuharjoitusta. Remi äkkäsi idean nopeasti, mutta yritti ensin varmistella multa, että saanko varmasti mennä ja näytti kysyvän että etkö aio tulla mukaan? Oppi se sitten kuitenkin irtoamaan ja leikkimään maalimiehen (kepo Olli) kanssa. 

JÄLKI

Halin kanssa korkattiin jälkikausi, kun Rem oli vielä hoidossa. Hali teki todella huolellista ja rauhallista työtä. Mokasin itse janan, lähetin sen väärästä kohdasta sille. Jälki löytyi kuitenkin, mutta Hali lähti seuraamaan sitä väärään suuntaan. Kääntyi lopulta itse ympäri ja pysyi hyvin jäljellä. Jouduin vaikean maaston takia tekemään muutaman jyrkän käännöksen, ja näitä Hali ei havainnut, vaan teki loivemmat kaarrokset, mutta löysi kuitenkin jäljelle nopeasti takasin. Jätin jäljen päähän lelun, kuten ennenkin, mutta hali ei kiinnostunut lelusta yhtään. Täytyy ruveta palkkaamaan se esim. jättämällä namipurkki jäljen päähän. Tämä on näköjään niitä harvoja tilanteita, joissa lelu ei toimi halille palkkana. 

On tehty muutamia kertoja esineruutuja. Hali on tajunnut idean nopeasti, ja sen työskentelyä on kiva seurata. Remikin sai tänään mökillä tehdä ensimmäiset esine-etsintäharjoitukset. Ensin se tohotti edestakaisin, mutta tajusi lopulta käyttää nenäänsä ja löytyihän se lelu sen jälkeen hienosti joka kerta. Pikkukelpi oli riemuissaan tästä uudesta leikistä :)

AGILITY

Halin kanssa käytiin viime lauantaina I-HAHin järkkäämissä kisoissa. Osallistuttiin kaikkiin kolmeen starttiin. Tavoite oli, että meno olisi hallittua, ja se saavutettiin aika kivasti. 

Eka rata oli HYL, koska otin A:n uudestaan. Hali nimittäin hyppäsi reilusti yli puolivälistä alas. Tälläistä se ei yleensä tee. Eli se oli lyhyt ja ytimekäs rata.

Tämän jälkeen treenattiin kontakteja harjoittelualueella, ei ongelmaa.

Toka rata meni tosi hienosti puomille asti. Hali juoksi kontaktin läpi. Pysähdyin itse sekunnin murto-osaksi miettimään, otanko puomin uudestaan, mutta en sitten raaskinut, koska ei ollut virheitä vielä takana. Harmillisesti tuli sitten yksi rima alas, joten tältä radalta vitonen. Ja juoksi muuten A:n läpi niin, että pysähtyi vasta, kun oli kaikki tassut maassa. No kai nyt juoksi, kun sai sen puominkin juosta...

Vika rata oli hypäri. Eka rima tuli alas :/ Eka, voi murrr... Tää oli kyllä mun moka. Jätin Halin huonoon kohtaan. Muuten rata oli tosi hieno, ja mm. kohta, jossa suurin osa nopeista koirista otti hyllyn menemällä hypyn jälkeen sen takana suoraan näkyvään putkeen, onnistui viskileikkauksella. Olin sitten tästä onnistumisesta niin innoissani, että unohdin ohjata ja otettiin kielto putkesta (mun vika siis ihan täysin).

Vaikkei nollia tullut, niin olin kyllä tosi tyytyväinen menoon lukkunottamatta nittä kontakteja. Treeneissä se tekee ne, kisaradoilla näköjään ei. Mun on pakko nyt ottaa itseä niskasta kiinni ja ottaa kontaktit kisoissa uusiksi huolimatta siitä, onko niitä virheitä takana vai ei. Eihän tästä muuten mitään tule. Kurjaa ettei kesällä juuri päästä aksaa treenaamaan. Jos Porin suunnalla olisi möllikisoja, voisi niissä käydä harjoittelemassa noita kisakontakteja. 

Sellainen kiva yksityiskohta vielä näistä kisoista, että Hali oli kevythäkissä ja minä vessassa, kun kuulin jonkun huutavan että ota kiinni se koira, en tiedä kenen se on. Heti tuli intuitiivinen tunne, että Halihan se siellä. Ja juu-u siellähän se oli radan laidalla. Joku oli juuri napannut pannasta kiinni, kun neiti oli yrittänyt painella radalle omin päin. Ajattelin, että se on rikkonut häkkin, mutta ei. Siististi oli vetoketjut avattu. Ihme houdini. 

Remin käytös kisapaikalla oli levotonta. Nyki remmissä ja piippaili, eikä olisi malttanut olla aloillaan. 

TERVEYS

Remi kävi välikuvissa koululla viime torstaina. Lonkat, kyynärpäät ja olat kuvattiin. Rem käyttäytyi hienosti sairaalassa ja keräsi paljon ihailua :) Pojan rauhallisuudesta kertoo myös se, että sen syke ennen rauhoitusta oli vain n. 70. Ei siis turhia nuoriherra stressannut.  Kuvat lausui Anu Lappalainen: ei todeta normaalista poikkeavia radiologisia löydöksiä. Lonkista sanottiin, että näyttävät hyvältä, mutta kirjainarviota ei annettu. 

Jeee eli hyvältä näyttää tässä vaiheessa :))

Ohessa vielä Remin kuvat.

Remi pienessä pöllyssä kuvausten jälkeen. Jalat ja silmät harottaa vähän eri suuntiin :D

Taitaa vähän väsyttää :)